Juhana Heikki (Johan Henrik) Erkko (16. tammikuuta 1849 Orimattila – 16. marraskuuta 1906 Helsinki) oli suomalainen runoilija, aforistikko, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja.

Henkilötietoja thumb|Erkon taiteilijakoti Erkkola Tuusulassa. Erkon vanhemmat olivat maanviljelijä Juhani Eerikinpoika Eerakkala ja Maria Kyöstilä. Päivälehden päätoimittaja Eero Erkko oli hänen nuorempi veljensä. Erkko valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1872 ja toimi sitten opettajana Johanneksen Rokkalan lasitehtaan koulussa vuosina 1872–1873 ja Viipurissa Adam Wilken perustamassa koulussa vuosina 1874–1885. Joskin hän oli koulun kirjoilla vuoteen 1892 asti. Opettajan virasta erottuaan Erkko sai valtioneläkkeen ja vuonna 1906 kirjailijaneläkkeen, jota hän ei kuitenkaan kerinnyt nauttia. Viipurilaisen Ilmarinen -lehden toimittaja Erkko oli vuosina 1874–1876 ja Ilmiö-nimisen aikakauslehden julkaisija ja toimittaja 1880–1881. Käkisalmen kunnallisneuvosmiehenä Erkko toimi vuosina 1893–1894 ja viinanpolttimoiden ja alkoholin vähittäismyynnin tarkastajana Tampereella 1896–1898. Erkko teki useita matkoja Eurooppaan vuosien 1877 ja 1902 välillä, mutta kävi myös Egyptissä ja Palestiinassa yhdessä Jaakko Häklin kanssa vuonna 1900.

Erkon kuolema herätti huomiota ja hautajaisissa hänen arkkuaan kantoivat Eero Erkko, Juhani Aho, Pekka Halonen, Eino Leino, Oskari Merikanto, E. N. Setälä, K. A. Castrén ja Juho Lallukka. Erkko oli suomalaisuusaatteen kannattaja ja vaikutti tarmokkaasti kansanvalistuksen piirissä tukien nuorisoseurojen, raittiusseurojen ja työväenyhdistysten perustamista ja toimintaa. Hän rakennutti 1902 itselleen Erkkola-nimisen taiteilijakodin Tuusulaan. Talon suunnitteli Pekka Halonen, ja se rakennettiin Erkon toivomuksesta lähelle Syvälahden torppaa, jossa Aleksis Kivi oli viettänyt vuonna 1872 viimeiset elinkuukautensa veljensä Albert Stenvallin hoidossa. Erkko on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.

Julkaistuja teoksia Runokokoelmia Monet Erkon runoista ovat tunnettuja lauluja, muun muassa Hämeen maakuntalaulu Hämäläisten laulu, Jouluaatto (alkaa sanoin: No onkos tullut kesä) ja Kansalaislaulu (alkaa: Olet maamme armahin Suomenmaa). Erkko oli suomalaisen aforismin uranuurtaja, hän julkaisi tiettävästi ensimmäiset suomenkieliset aforismit vuonna 1899 teoksessaan Runoelmia ja ajatelmiaMarkku Envall: Aforismin vuosisata, s. 7 (WSOY 1897). Runoelmia I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1870. Runoelmia II. 1872. Runoelmia III. 1876. Paimenet : pieni laulukihermä. Tekijä, 1878. Valikoima runoelmia. K. E. Holm, 1881. Uusia runoelmia. WSOY, 1885. Havaittuani : vihko runoja ja virsiä. WSOY, 1886. Kuplia. Kurikka, 1890. Ajan varrelta : laulurunoja. Otava, 1896. Runoelmia ja ajatelmia. Otava, 1899. Nuorten runoja. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1903. Ilmojen lauluja. Otava, 1904. Ihmisiksi. Osakeyhtiö Kuopio, 1904. Hulluuksia : pieniä runoja. Suomalainen Kansalliskirjakauppa, 1904. Kootut teokset I : Runoelmia. Otava, 1908. Kootut teokset II : Runoelmia. Otava, 1910.

Näytelmiä Kootut teokset III. Wiipurin suomalainen kirjallisuusseura, 1873. Näytelmiä Kokkimajori (1873) Sotaiset weljekset (1873) Tietäjä. Viisnäytöksinen runoelma. WSOY, 1887. Aino : runo viidessä näytöksessä. Otava, 1893. Kullervo : runomuotoinen murhenäytelmä viidessä näytöksessä. Otava, 1895. Pohjolan häät : kolminäytöksinen runo. Otava, 1902.

Muita teoksia Kotoisia tarinoita I−II : novelleja. Holm, 1881 ja Holm, 1883. Uskovainen : eletty kertomus. Kurikka, 1890. Pimeän tullen : runoa ja suorasanaista. Otava, 1900. Suomalainen huoneentaulu vanhoille ja nuorille sydämeen luettavaksi. Toinen tekijä Akseli Gallen-Kallela. Otava, 1900. Kootut teokset IV. Kertomuksia ja kirjoitelmia. Otava, 1911.

Palkinnot Valtion kirjallisuuspalkinto 1896, 1901

Katso myös Erkko J. H. Erkon kirjoituskilpailu Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

Lähteet

Kirjallisuutta Rajala, Panu: Runoilijan sydän: J. H. Erkon täyttymätön elämä. Helsinki: Otava, 2006. .

Aiheesta muualla Vapaasti ladattavia J. H. Erkon e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä J. H. Erkon muistovuosi 2006 Taiteilijakoti Erkkola J. H. Erkko Lappeenrannan maakuntakirjaston Carelica-kirjailijat sivusto

Lauri Viljanen : J. H. Erkon runoilijamuisto, Helsingin Sanomat, 20.06.1937, nro 163, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot h J. H. Erkon tuotantoa verkossa

Kootut teokset I: Runoelmia 1868–1885 Kootut teokset II: Runoelmia 1886–1906 J. H. Erkon teoksia digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmissa: Havaittuani : vihko runoja ja virsiä. Porvoo 1896. Suomalainen huoneentaulu vanhoille ja nuorille sydämeen luettavaksi. Helsinki 1900. Aino : runo viidessä näytöksessä. 1893. Ajan varrelta : laulurunoja. 1896. Hulluuksia : pieniä runoja. 1906. Ilmojen lauluja. 1904. Kotoisia tarinoita - 1. 1881. Kotoisia tarinoita - 2. 1883. Kullervo : runomuotoinen näytelmä viidessä näytöksessä. 1895. Kuplia. 1890. Nuorten runoja. 1903. Näytelmiä - 3, Kokkimajori ; Sotaiset weljekset. 1873. Paimenet : pieni laulukihermä. 1878. Pimeän tullen : runoa ja suorasanaista. 1900. Pohjolan häät : kolminäytöksinen runo. 1902. Runoelmia 1. 1870. Runoelmia 2. 1872. Runoelmia 3. 1876. Runoelmia ja ajatelmia. 1899. Tietäjä : viisinäytöksinen runoelma. 1887. Uskovainen : eletty kertomus. 1890.

Luokka:Aforistikot Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Suomalaiset novellikirjailijat Luokka:Suomalaiset näytelmäkirjailijat Luokka: Suomalaiset opettajat luokka: Suomalaiset toimittajat Luokka:Vuonna 1849 syntyneet Luokka:Vuonna 1906 kuolleet