thumb|290px|Ilmavalvontalottia vartiossa jatkosodan aikaan Aisti-ilmavalvonta (lyh. AIV) on näkö- ja kuulohavaintoihin perustuvaa ilmavalvontaa.http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74449/SM647.pdf?sequence=1 Se täydentää tutkailmavalvontaa, ja kriisitilanteessa usein myös korvaa sen, sillä tutkakalustoon perustuva ilmavalvonta on erittäin haavoittuvainen sabotaasille ja tutkahakuisille ohjuksille.
Aisti-ilmavalvonnan havainnot sekä sensorihavainnot voivat täydentää valtion keräämää ilmatilannekuvaa.
Etuja edullisuus
mahdollisuus suorittaa myös mm. säteilynvalvontaa ja maahanlaskujen valvontaa
kattaa myös tutkakatveet
asemaverkosto korvattavissa nopeasti toisin kuin tutkien osalta Mahdollistaa myös tutkassa näkymättömien häivekoneiden havaitsemisen ja tunnistuksen Tutkahäirintä ei vaikuta toimintaan
Aisti-ilmavalvonta Suomessa Aisti-ilmavalvontaa Suomessa toimeenpanevat ilmavalvontakomppaniat. Ilmavalvontakoulutusta varusmiehille antavat Suomessa kaikki kolme lennostoa sekä Ilmasotakoulu Tikkakoskella. Ilmavalvonnan aliupseerikurssi suoritaan AuK:ssa Tikkakoskella. Ilmavalvonnan reserviupseerikurssi järjestetään Tikkakoskella Ilmavoimien Reserviupseerikoulussa. Liikuteltavat ilmavalvonta-asemat perustuvat seitsemään osaan, joista jokaisen massa on noin 50 kg. Ilmavalvonta-asemat perustetaan yleensä korkeille mäille.
Rauhan aikana myös normaalien viranomaisten oletetaan tekevän aisti-ilmavalvontaa muiden tehtäviensä ohella.
Ks. Sanomalaite M 90 (ilmavalvontapääte-versio)
Toinen maailmansota Suomessa talvisodan ja jatkosodan aikana aisti-ilmavalvontaa laajassa määrin harjoittivat Lotta Svärd -järjestön jäsenet. Kiinteiden ilmavartioasemien ilmavalvojien koulutus tapahtui Lotta Svärdin viesti- ja ilmavalvonta -kokonaisuudessa. Ilmavalvonta-asemina käytettiin usein valmiita kolmiomittaustorneja. Ellei tällaisia ollut olemassa niin ilmavalvontaa varten rakennettiin erityisiä torneja.
Lähteet
Luokka:Ilmavalvonta