Tavoiteorientaatiot ovat motivaation suuntauksia. Eri yksilöt orientoituvat eli suuntautuvat eri tavoitteisiin oppimisessaan. Yksilöillä voi olla samanaikaisesti useita tavoiteorientaatioita. Orientaatiot muodostuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, opiskelijan vanhempien ja opettajien odotuksien, kommenttien ja palautteen tulkinnasta.
Tavoiteorientaatioihin vaikuttavat myös esimerkiksi yksilön kognitiiviset taidot, onnistumisen tarve, itsetunto, minäpystyvyys sekä tietyt persoonallisuuspiirteet. Tavoiteorientaatioita esiintyy jokaisella, ja ne vaihtelevat tilanteittain. 2 x 2-tavoiteorientaatiomallin mukaan tavoiteorientaatiot voidaan jakaa oppimislähestymis-, oppimisvälttämis-, suorituslähestymis- sekä suoritusvälttämisorientaatioihin.
Tavoiteorientaatiot ja niille tyypillisiä piirteitä:
Oppimislähestymisorientaatio tarkoittaa, että yksilö opiskelee oman mielenkiintonsa vuoksi ja tavoitteena on ymmärtää opiskeltavat asiat. Yksilö asettaa tavoitteita itselleen ja arvioi tuloksiaan aikaisempiin tuloksiinsa. Yksilö on sisäisesti motivoitunut eikä vertaile itseään toisiin. Oppimisvälttämisorientaatio tarkoittaa, että yksilö opiskelee välttääkseen sitä, ettei enää osaisi tai ymmärtäisi asiaa. Esimerkiksi opiskelija on ollut hyvä matematiikassa ja opiskelee, jottei hänen matematiikan taitonsa heikkene. Yksilö on sisäisesti motivoitunut. Suorituslähestymisorientaatio tarkoittaa, että yksilö opiskelee saavuttaakseen menestystä ja tahtoo osoittaa muille pärjäävänsä. Esimerkiksi opiskelija oppii, jotta voi verrata omia arvosanoja tovereiden arvosanoihin. Yksilö on ulkoisesti motivoitunut ja vertailee menestystään toisiin. Suoritusvälttämisorientaatio tarkoittaa, että yksilö opiskelee välttääkseen epäonnistumista. Esimerkiksi opiskelija oppii, jottei saa huonoa arvosanaa. Yksilö on ulkoisesti motivoitunut.
Lähteet
Aiheesta muualla Lukion psykologia 1 (2004 Sari Lindblom-Ylänne & Raimo Niemelä &, Tiina-Maria Päivänsalo & Päivi Tynjälä)
Luokka:Käyttäytyminen Luokka:Kognitio