Tampereen Pyrintö on samannimisen tamperelaisen urheiluseuran koripallojaosto. Sen miesten edustusjoukkue pelaa Korisliigassa. Pyrintö on voittanut kolme Suomen mestaruutta ja yhteensä yhdeksän SM-mitalia sekä kaksi kertaa Suomen cupin. Baltian liigaa Pyrintö pelasi kaudella 2013–2014 ensimmäisenä suomalaisjoukkueena sijoittuen neljänneksi. Joukkueessa ovat vuosien saatossa pelanneet muun muassa Arvo Jantunen, Kalevi Tuominen, Olavi Ahonen, Jarmo Laitinen, Ismo Niemi, Antti Nikkilä ja Damon Williams, joiden pelipaidat Pyrintö on naispelaaja Seija Leinon lisäksi nostanut kattoon. Muita pitkäaikaisia ja menestyneitä edustusjoukkueen pelaajia ovat olleet muun muassa Mikko Koskinen, Timo Harju, Garcia Hopkins, Pentti Kaivonen, Tero Minetti ja Antero Lehto. Pyrintö on suomalaiskoripallon suurimpia kasvattajaseuroja.
Vuosina 1989–1992 seuran edustusjoukkue pelasi TP-Basket-erikoisseurana ja vuosina 1996–2005 Pyrbasket-fuusiojoukkueena. Seuralla on kaudella 2020–2021 kaksi miesten akatemiajoukkueta valtakunnallisilla sarjatasoilla, I-divisioona A:ssa ja I-divisioona B:ssä. Pyrinnön toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaava naisten edustusjoukkue on kahdeksankertainen Suomen mestari, ja Suomen cupin naiset ovat voittaneet kerran.
Historia 1950-luvulla ensimmäinen SM-mitali
Tampereen Pyrinnön koripallojaosto perustettiin vuonna 1941, kun seuran yleisurheilijoiden kuntoharjoitteluna käytetty laji liitettiin Pyrinnön silloisen puheenjohtajan Into Harjun aloitteesta seuran harjoittamien lajien joukkoon.http://www.pyrinto.fi/isanpaivan-kunniaksi-pyynikilla-tampereen-pyrinto-ktp-basket/ Pyrintöläinen – Koripallo 2011–2012, s. 5 Alussa koripalloilijat heittivät palloa korkeushyppytelineen päälle laitettuun renkaaseen tai seinään piirrettyyn ympyrään Frenckellin salissa.http://www.koripallomuseo.fi/index.php/hof/160 Pyrintö menestyi valtakunnallisessa koripallossa ensimmäisen kerran vuonna 1945 voitettuaan A-poikien Suomen mestaruuden, ja seuran miehet voittivat maakuntasarjan vuonna 1947. Seuraavaksi Pyrinnön miehet pelasivat SuomensarjassaSalo (toim.), 419 ja vuosina 1949–1952 Koripalloliiton mestaruussarjassa.http://pyrinto.fi/kalevi-tuomisen-olavi-ahosen-arvo-jantusen-ja-seija-leinon-paidat-pyynikin-kattoon/ Vuonna 1949 Pyrinnön Seppo Aarnivala esiintyi SKL:n voitokkaassa Ruotsi-maaottelussa, jossa huoltajana toimi Teuvo Tuominen. Vuonna 1952 miesten sarjat yhdistettiin.Salo (toim.), 420
Ensimmäisen pääsarjaottelunsa miesten edustusjoukkue pelasi Helsingin Kisa-Tovereita vastaan 23. helmikuuta 1952.http://www.basket.fi/uutiset/etusivun_uutiset2/?x33156=11091070http://www.pyrinto.fi/pistemiehet/ Pyrintö sijoittui Olof Sarnesin alaisuudessa ensimmäisellä pääsarjakaudellaan itälohkon kolmanneksi ja kokonaistuloksissa viidenneksi. Ensimmäisellä pääsarjakaudellaan Pyrinnön toinen pelaajaviisikko oli koottu pääkaupunkiseudulla opiskelevista pelaajista, mikä toi haasteita harjoitteluun. 1950-luvun alusta lähtien Pyrinnön tärkeimpiin pelaajiin kuuluivat Arvo Jantunen ja Kalevi Tuominen, joiden lisäksi joukkuetta edustivat ensimmäisestä pääsarjakaudesta pitkään 1950-luvulle muun muassa Seppo Aarnivala, Reijo Koski ja Pekka Airaksinen. Kauden 1953 Pyrintöä valmensi Henry Framelius, ja joukkue sijoittui seitsemänneksi. Seuraavaksi kaudeksi päävalmentajaksi palasi Sarnes, jonka valmennuksessa Pyrintö sijoittui seuraavina kausina kuudenneksi ja viidenneksi. Kaudella 1954 Pyrinnön edustusjoukkueeseen nousi Heino Komusaari, josta tuli joukkueen pitkäaikainen runkopelaaja. Kaudella 1956 Pentti Hotisen valmentama Pyrintö sijoittui jälleen sarjan keskikastiin, kuudenneksi.
Kaudeksi 1957 Pyrinnön valmentajavastuun otti Martti Huhtamäki, jonka ensimmäinen kausi oli Pyrinnön pääsarjahistorian siihen mennessä huonoin joukkueen oltua kahdeksas. Seuraava kausi sujui sen sijaan hyvin: Pentti Palkoaholla vahvistunut Pyrintö voitti sarjan 22 ottelustaan 15 ja pelasi kahdesti tasan, mikä tuotti 32 sarjapistettä, yhtä paljon kuin Helsingin Jyryllä ja kaksi pistettä vähemmän kuin Kotkan Työväen Palloilijoilla. Suomen mestaruus meni ensimmäisen kerran pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, ja Pyrintö saavutti hopeaa, seuran mieskoripallon ensimmäisen SM-mitalin, Jyryn jäädessä pronssille. Kausi 1959 oli Huhtamäen viimeinen joukkueen päävalmentajana, ja Pyrintö sijoittui viidenneksi.
1960-luku huipentuu cup-voittoon
Vuonna 1960 joukkueen valmennusvastuun otti oman pelaamisensa ohella vuoteen 1964 saakka Kalevi Tuominen ja tämän jälkeen kahden kauden ajaksi Arvo Jantunen. Ensimmäisellä Tuomisen-kaudellaan Pyrintö oli kuudes ja putosi tämän jälkeen sijoille 8–10. 1960-luvulla Pyrinnön tärkeimpiin pelaajiin lukeutui maajoukkueenkin vakipelaaja Olavi Ahonen. Hänen lisäkseen joukkueessa saivat 1960-luvun alussa pelivastuuta muun muassa Teppo Kaivola ja jo edellisellä vuosikymmenellä seuraa edustaneet Pertti Parviainen ja Eero Jarmas. Pyrintö oli läpi 1960-luvun pääsarjan huonoimpia joukkueita ja putosi kolmesti alempaan sarjaan. Vuonna 1965 se säilyi pääsarjassa voitettuaan uusinnassa Pantterit 70–62. Pantterit yritti säilyttää sarjapaikkansa tarjoamalla rahaa vastustajilleen, mistä Koripalloliiton sääntövaliokunta antoi seuralle sekä muutamalle kolmannen karsintajoukkueen Turun Riennon pelaajalle varoituksen. Pyrintö putosi pääsarjasta kuitenkin jo seuraavana vuonna pelattuaan siinä yhtäjaksoisesti 15 vuotta, mihin sen lisäksi oli yltänyt vain TMP.Salo (toim.), 421 Kauden 1969–1970 jälkeen se palasi pääsarjatasolle vasta vuonna 1978. Tällä välin tamperelaiskoripalloa pääsarjassa edusti kohtuullisen vaatimattomalla menestyksellä Pispalan Tarmo, jossa Pyrinnössä pelanneista muun muassa Ahonen, Reijo Rautajoki ja Kari Sievers jatkoivat pelaajauriaan.
1960-luvun tähtihetkensä Pyrintö koki vuonna 1969, kun edelliskaudella ensimmäisen kerran ratkaistu Suomen cup ratkesi joukkueen voittoon vuosikymmenen jälkipuoliskon sitä valmentaneen Kari Hautamäen johdolla. Cupin loppuottelussa Pyrinnön nuori joukkue voitti Helsingin NMKY:n pistein 60–58. Ottelun paras pisteidentekijä oli 20 pistettä tehnyt ja ainoan Pyrintö-kautensa pääsarjassa pelannut Heikki Välimäki.http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=62813&league_id=15 Yllättävästä cup-voitosta huolimatta Pyrintö putosi pääsarjasta. Joukkueen ensimmäinen amerikkalaispelaaja Clyde Alexander pelasi ensimmäisen Pyrintö-kautensa 1973–1974, kun Pyrintö oli päättänyt herättää henkiin laantuneen junioritoimintansa. Alexander toimi myös juniorivalmentajana. Hän jatkoi joukkueessa vuosina 1975–1978. Kauden 1974–1975 Pyrinnön ulkomaalaispelaajana toimi Ervin Latimerhttp://www.mtv.fi/sport/muut-lajit/koripallo/artikkeli/jenkkivahvistusten-jalkikasvu-valtaa-korismaajoukkuetta/3591738 Tamperelainen 26.3.1975: Pyrinnön jenkkitähti: "Koripalloilusta ei vilaustakaan". Tamperelainen 25.3.2015, s. 15.. Alexander palasi Yhdysvaltoihin vaimonsa sairastuttua. Viimeisellä kaudellaan hän oli nostamassa Pyrintöä takaisin SM-sarjaan.http://pyrinto.fi/haastattelussa-clyde-alexander-1973-7475-78/
1980-luvun SM-hopeat
Pyrintö palasi SM-sarjaan voitettuaan KTP:n karsinnassa voitoin 2–1.http://www.katajabasket.fi/edustusjoukkue/ottelut/1977-78/ Paluunsa jälkeen se pelasi kolme kautta länsilohkossa, jossa se sijoittui kaudella 1978–1979 kolmanneksi selviytyen pudotuspeleihin. Puolivälierissä se hävisi Hyvinkään Tahkolle 1–2 sijoittuen kuudenneksi. Runkosarjassa vahvalla 36,5 pisteen keskiarvolla pelanneen yhdysvaltalaisvahvistus Vernon Freemanin lisäksi Pyrinnössä pelasivat paluukaudella joukkueen rungon 1980-luvulla muodostaneet suomalaispelaajat Pentti Kaivonen, Timo Harju ja Suomen pääsarjahistorian parhaimpiin pelaajiin lukeutuva Mikko Koskinen, joka oli muuttanut Tampereelle vuonna 1978. Lisäksi joukkueessa pelasi myöhemmin erinäisissä seuran tehtävissä toiminut Ismo Niemi. Joukkuetta valmensi vuoteen 1982 asti Raimo Lammi. thumb|200px|Maajoukkueessakin 1970-luvulla pelannut Jarmo Laitinen kuului Pyrinnön joukkueeseen 1980-luvulla saavuttaen kaksi SM-hopeaa. Hän on myös joukkueen historian pitkäaikaisimpia päävalmentajia. Seuraavalla kaudella Pyrintöön siirtyi Jarmo Laitinen, ja joukkue voitti länsilohkon. Välierissä se kaatoi Playhongan voitoin 3–0 ja eteni loppuotteluihin Panttereita vastaan. Pyrintö hävisi Panttereille 2–3-voitoin mutta otti historiansa toisen miesten SM-mitalin.http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=12153&league_id=4 Finaalihäviöihin oli valmentaja Lammin mukaan tärkeimpänä syynä vahvistus-Freemanin edellisöiden juhliminen Helsingin yöelämässä.Salo (toim.), 422 Seuraavaksi kaudeksi Pyrintö hankki ulkomaalaisvahvistuksikseen NBA:ssa pelanneen sentteri Carl Kilpatrickin, joka oli kuitenkin keskenkuntoinen, ja Bobby Jonesin. Pyrintö voitti jälleen länsilohkon ja välierissä Helsingin NMKY:n voitoin 3–1. Loppuotteluissa se hävisi kuitenkin jälleen, tällä kertaa Torpan Pojille suoraan voitoin 0–3.http://yle.fi/urheilu/vuolle_muistelee_sm-finaalisarja_topo_-_pyrinto_1981/5557311http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=12143&league_id=4
Kaudella 1981–1982 Pyrinnön ulkomaalaisvahvistuksena pelasi NBA:ssa pelannut Edmund Lawrence. Pyrintö pelasi Euroopan cup-voittajien cupin ensimmäisellä kierroksella sveitsiläistä BBC Lyonia vastaan. Pyrintö hävisi kotonaan pistein 79–87 ja vieraissa pistein 97–84 ja putosi näin ollen jatkosta yhteispistein 163–184.http://www.linguasport.com/baloncesto/internacional/clubes/c2/c2_e.htm SM-sarjan runkosarjassa Pyrintö oli kuudes, ja se hävisi puolivälierissä Torpan Pojille 0–2. Seuraavalla kaudella Mikko Koskisen valmentama Pyrintö oli vasta yhdeksäs eli toiseksi viimeinen ja säilytti sarjapaikansa karsinnan jälkeen. Uutena ulkomaalaispelaajana joukkueessa pelasi Garcia Hopkins, joka edusti Pyrintöä yhteensä viiden kauden ajan ja nousi uraansa Suomessa jatkettuaan yhdeksi maan pääsarjahistorian parhaista pelaajista.
Alamäkeä 1980-luvun lopulla ja TP-Basketina
Vuosina 1983–1985 Pyrinnön valmentajana toimi Eero Neva, jonka aikana Pyrintö pysyi sarjan hyvällä keskitasolla. Kausi 1983–1984 sujui edelliskautta paremmin: runkosarjassa Pyrintö oli vasta kuudes, mutta puolivälierissä se voitti Turun NMKY:n otteluvoitoin 2–1. Välierissä Helsingin NMKY oli Pyrintöä selkeästi vahvempi 0–3-voitoin, ja pronssiotteluissa tamperelaiset taipuivat KTP:lle yhteispistein 179–210. Pyrintö sijoittui lopputuloksissa näin ollen neljänneksi. Kahdella seuraavalla kaudella Pyrintö selviytyi pudotuspeleihin mutta hävisi puolivälierissä, ensin Uudenkaupungin Urheilijoille 0–2 ja sitten Torpan Pojille 1–2. Jälkimmäisellä kaudella Pyrinnön päävalmentajaksi oli siirtynyt Jarmo Laitinen, joka valmensi joukkuetta vuoteen 1988 asti. Kolmella seuraavalla kaudella Pyrintö ei selviytynyt pudotuspeleihin, ja kaudella 1988–1989 se neuvostovirolaisen maailman- ja euroopanmestari Heino Endenin vahvistamana voitti Arto Savanderin alaisuudessa vain yhden 18 ottelustaan pudoten alemmalle sarjatasolle, jolla se pysyi vuoteen 1995 asti. Suomalaispelaajista 1980-luvun loppupuolella Pyrinnössä pelasivat jo aikaisemmin mainittujen lisäksi muun muassa Pekka Kurvinen, Markku Palkoaho, Pasi Lahtinen, Keijo Alen ja SM-sarjauraansa aloitellut Mika Kankaanpää.