Kulutustavara on tuote, joka on tarkoitettu pääasiassa kuluttajille eikä niinkään tuotannon tarpeisiin. Kulutustavara on myös taloustieteen tilastointia varten käyttämä käsite. Tavarat ja palvelut ovat hyödykkeitä. Kulutushyödykkeet voidaan jakaa palveluihin (esimerkiksi lääkärin palvelut), kertakulutushyödykkeisiin (esimerkiksi elintarvikkeet), kestokulutushyödykkeisiin (esimerkiksi autot) ja puolittaisiin kestokulutushyödykkeisiin (esimerkiksi vaatteet).Yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukainen luokitus
Kulutustavaroiden tuotannossa on ominaista tuotteiden lyhyt käyttö- ja kestoikä. Kulutustavaroiden elinkaarta ei ole suunniteltu kovin pitkäksi, vaan kuluttajien toivotaan uskovan, että tuotteet tulisi vaihtaa usein. Tarkoitus on saada kuluttajat kuluttamaan enemmän.Museovirasto: Kulutustavaroiden valmistus: Taustaa ihmisten arkiselle Suunniteltu vanheneminen on kulutustuotteiden teolliseen suunnitteluun tai muotoiluun liittyvä ilmiö, jossa tuotteen valmistaja suunnittelee tuotteen siten, että tuote menettää käyttökelpoisuutensa ennen kuin kuluttaja on käyttänyt tuotteen loppuun.
Päivittäistavara-termillä tarkoitetaan elintarvikkeiden lisäksi muita päivittäin käytettäviä kulutustavaroita, joita hankitaan elintarvikeostosten yhteydessä. Päivittäistavaroihin luetaan ruoka, juomat, teknokemian tuotteet, kodin paperit, tupakkatuotteet, lehdet sekä päivittäiskosmetiikka. Päivittäistavarakauppa 2010-2011 -julkaisu, PTY 2010
Historia Ranskassa vaatteita alettiin valmistaa sarjatyönä vuonna 1829 englantilaisten esikuvan mukaan. Samaan aikaan Yhdysvalloissa alettiin valmistaa puuvillasta työvaatteita. Ompelukone keksittiin vuonna 1830, mutta sen sarjatuotannon aloitti Isaac Merrit Singer vasta 1850-luvulla.
Katso myös Kertakäyttötuote
Lähteet
Luokka:Teollisuus Luokka:Mikrotaloustiede