Maria (< (pidemmästä muodosta Μαριάμ, Mariám) < arameaksi ܡܪܝܡ, Mariam) oli Raamatun Uuden testamentin mukaan ensimmäisellä vuosisadalla elänyt juutalainen nainen, joka oli Jeesuksen äiti. Evankeliumien mukaan Mariaa ei hedelmöittänyt mies vaan Pyhä Henki. Myös Koraanin mukaan Jeesus syntyi neitseestä. Maria oli Raamatun mukaan naimisissa Joosefin kanssa.

Suurta skismaa edeltäneessä kristikunnassa Marialle kehittyi suuri teologinen merkitys ja arvostus. Jumalan suunnitelmaan osallistuneen Marian katsottiin olevan tärkeä osa inkarnaation toteutumista, kristittyjen esikuva ja erityisasemassa taivaallisessa hierarkiassa. Skisman jälkeen suurelta osin samanlaisen Maria-käsityksen jakavat katolilaiset ja ortodoksit ovat säilyttäneet Marialle keskeisen aseman, kun taas myöhemmissä reformaation synnyttämissä protestanttisissa kirkkokunnissa Maria on tyypillisesti asetettu vaatimattomampaan rooliin.

Maria Raamatussa

Uudessa testamentissa

pienois|pysty|Enkeli ilmoittaa Marian tulevan raskaaksi. Maalaus: Bartolomé Esteban Murillo. Uuden testamentin mukaan Maria oli Nasaretista kotoisin oleva juutalainen neitsyt, joka oli kihloissa Joosefin kanssa. Marian ja Joosefin kuvataan asuneen yhdessä, mikä oli tuon ajan tapa, sillä kihlaus – avioliittosopimus – oli ratkaiseva, ja loppuseremoniat vähemmän tärkeitä.Woodrow, Martin & Sanders, E. P.: Raamatun henkilöitä, s. 123. Suomeksi toimittanut Tuomas Nevanlinna. Helsinki: Kauppiaitten Kustannus, 1987. . Enkeli Gabriel ilmoitti Marialle, että tämä tulee raskaaksi Pyhästä Hengestä ja synnyttää messiaan. Maria suostui tehtäväänsä ilmoittaen olevansa ”Herran palvelijatar”. Pian sen jälkeen hän tapasi sukulaisensa Elisabetin,Longman III 2013.Hahn 2009. joka Pyhän Hengen vaikuttamana kutsui häntä ”naisista siunatuimmaksi” ja ”Herransa äidiksi”,Luuk. 1:41–43. ja Maria lausui kiitosvirren (Magnificat).

Maria ja Joosef matkustivat Betlehemiin, missä Jeesus syntyi. Heille ei ollut tilaa majatalossa, ja Jeesus kapaloitiin seimeen. Matteuksen evankeliumissa mainitaan itämaan tietäjien tulleen osoittamaan kunnioitusta Jeesus-lapselle, ja Luukkaan evankeliumin mukaan paikalle tuli paimenia, jotka kertoivat Marialle ja Joosefille saaneensa enkeliltä ilmoituksen Kristuksen syntymästä. Maria ”kätki sydämeensä” tapahtuneen ja ”tutkisteli sitä”.

Maria ja Joosef veivät Jeesuksen Jerusalemin temppeliin. Siellä he kohtasivat Simeonin, joka tunnusti Jeesuksen messiaaksi ja ennusti Marialle kärsimystä. He pakenivat Matteuksen evankeliumin mukaan Egyptiin, kun Herodes määräsi Jeesuksen tapettavaksi. Herodeksen kuoltua he asettuivat Nasaretiin.

Maria on mukana ainoassa Jeesuksen myöhempään lapsuuteen ajoittuvassa kertomuksessa, jossa pääsiäisjuhlissa kadonnut 12-vuotias Jeesus löydetään temppelistä keskustelemassa tämän tietämystä ihmettelevien uskonnollisten opettajien kanssa. Maria kysyi Jeesukselta, miksi tämä oli huolta aiheuttaen jäänyt temppeliin, mihin Jeesus vastasi kysymällä: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?”. Maria jälleen ”kätki sydämeensä” kaiken tapahtuneen.Luuk 2:41–52

Marian mainitaan olleen paikalla muun muassa Jeesuksen suorittaessa ensimmäisen julkisen ihmetekonsa Kaanan häissä ja myöhemmin Jeesuksen tullessa ristiinnaulituksi. Jeesus kehotti rakastettua opetuslastaan kohtelemaan Mariaa kuin äitiään.Farmer, David: "Mary, the Blessed Virgin". Teoksessa The Oxford Dictionary of Saints. Oxford University Press, 2011. Oxford Reference. Viitattu 23.5.2022.

Jeesuksen kuoleman jälkeen Marian mainitaan olleen mukana rukoilemassa alkukirkon kokoontumispaikassa.

Ilmestyskirjan 12. luvun aurinkoon pukeutunut nainen on vanhastaan samaistettu kirkkoon, mutta mielipiteitä jakavassa, etenkin lännessä esiintyvässä tulkinnassa myös Mariaan.O'Carroll, Michael: Theotokos. A Theological Encyclopedia of the Blessed Virgin Mary, s. 375–377. Wipf and Stock, 2000. Seppälä 2010, s. 146, 170. Kirkon ja Marian välillä nähdään mystinen yhteys, joka mahdollistaa päällekkäisen tulkinnan.

Vanhassa testamentissa

Kristillisen uskomuksen mukaan jo Vanhassa testamentissa on Mariasta ennustavia kohtia. Keskeinen on Jesajan kirjassa oleva maininta raskaaksi tulevasta naisesta, joka synnyttää Immanueliksi ("Jumala on kanssamme") kutsuttavan pojan.Seppälä 2010, s. 79. Hepreankielisessä tekstissä naisesta käytetään sanaa alma, jonka perusmerkitys on nuori neito, ja kreikankielisessä käännöksessä, Septuagintassa, naista kutsutaan neitsyeksi.Seppälä 2010, s. 59. Useat tutkijat ovat arvailleet tätä tahattomaksi käännösvirheeksi. Samuel Thomasin mukaan käännös on oikeutettu valinta, joka on yhteensopiva alma-termin useiden merkitysvaihtoehtojen kanssa. Varhaiset kirkkoisät kommentoivat asiaa todeten, että koska tekstin kontekstissa puhutaan profeetallisesta merkistä, sen täytyy tarkoittaa muuta kuin vain tavanomaista nuoren naisen raskautta.

Maria apokryfikirjallisuudessa

pienois|pysty|Giovanni Battista Salvi da Sassoferrato, Rukoileva madonna, 1600-luku. Mariasta on kirjoitettu myös Raamatun kaanonin ulkopuolisissa apokryfikirjoissa. Merkittävin on 100-luvun puoliväliin ajoitettu Jaakobin protoevankeliumi. Neitseellisen synnyttämisensä lisäksi siinä Marian kerrotaan muun muassa syntyneen Joakimille ja Annalle, kasvaneen temppelissä ja hänen avioliittonsa leskimies Joosefin kanssa olleen epäseksuaalinen sosiaalinen järjestely. Teksti korostaa Marian puhtautta ja Jeesuksen ylevää alkuperää. Kirjan käyttö loppui lännessä 400-luvun jälkeen, missä sen tematiikkaa levisi yhä kuitenkin Pseudo-Matteuksen evankeliumin kautta. Jaakobin protoevankeliumista tai Pseudo-Matteuksen evankeliumista on hyödynnetty joitakin ajatuksia kirkolliseen käyttöön, esimerkiksi ortodoksisen ja katolisen Marian temppeliinkäymisen juhlan vietossa.Seppälä 2010, 29–42. Kokonaiskuvassa apokryfikirjat eivät ole vaikuttaneet kristilliseen Maria-käsitykseen paljoakaan, mutta Mariaa käsittelevien tekstien olemassaolo kertoo varhain vallinneesta kiinnostuksesta Mariaa kohtaan.Seppälä 2010, 52–53.

Historiallinen Maria

Todennäköisesti Maria oli tummahiuksinen ja -silmäinen. Hän puhui arameaa galilealaisella murteella. Apokryfikirjallisuutta ei yleisesti pidetä luotettavana lähteenä,Seppälä 2010, s. 21–22. mutta Jaakobin protoevankeliumissa kerrottuja Marian vanhempien nimiä, Annaa ja Joakimia, pidetään mahdollisesti aitona säilyneenä muistona.Leith 2022.

Marian ikää hänen tullessaan raskaaksi ei kerrota Raamatussa, mutta sitä on yritetty päätellä tavallisen hänenaikaisensa juutalaisäidin iästä.Levine, Amy-Jill & Witherington III, Ben: The Gospel of Luke, s. 34. Cambridge University Press, 2018. . Muun muassa Mary Joan Winn Leith katsoo juutalaistyttöjen avioituneen tyypillisesti jo pian murrosiän alkamisen jälkeen. Amram Tropperin mukaan Palestiinassa ja läntisessä diasporassa juutalaiset kuitenkin avioituivat yleensä myöhemmässä ikävaiheessa kuin Mesopotamiassa. Joidenkin tutkijoiden näkemyksessä Marian eläessä toisen temppelin myöhäisvaiheen Palestiinassa naispuoliset juutalaiset avioituivat useimmiten teini-iän jälkipuolen ja kaksikymppisyyden alun välillä.

Teologinen merkitys

Marian teologinen merkitys kytkeytyy ennen kaikkea inkarnaation merkitykseen ja Marian osallisuuteen siinä. Maria ei ole irrallinen hahmo vaan osa kristinuskon kokonaisuutta. Mariaan liittyvät olennaisimmat ajatukset esiintyivät pääosin jo jonkinlaisessa muodossa alkukirkon aikana ja viimeistään 300-luvulla.Seppälä 2010, s. 368–369. Nykyisin Marian merkitys näkyy etenkin katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa, joiden opit Mariasta ovat suurelta osin samanlaiset. Sen sijaan protestanttisessa kristinuskossa Marian roolista on tyypillisesti tehty pienempi.Mary, the Blessed Virgin. Teoksessa The Concise Oxford Dictionary of the Christian Church. Oxford: Oxford University Press, 2013. Oxford Reference. Viitattu 23.5.2022.

Kirkkoisien näkemyksiä Mariasta

Maria on Jeesuksen äitinä Theotokos eli Jumalansynnyttäjä tai Jumalanäiti.Seppälä 2010, s. 83. Termillä on vahva kristologinen merkitys. Jeesus on Sana, Jumalan persoona, joka syntyi Mariasta ihmisenä säilyttäen myös jumaluutensa, johon Maria ei vaikuttanutSeppälä 2010, s. 206. mutta jota tämän neitseellinen hedelmöittyminen korosti.Seppälä 2010, s. 158, 214.Shoemaker 2016, s. 33.

Suostumalla kuuliaisena Jumalan suunnitelmaan ja synnyttämällä Jeesuksen, joka pelastaa ihmiskunnan Aadamin langettamalta synniltä, Maria ”uutena Eevana” kumoaa alkuperäisen Eevan osallisuuden syntiinlankeamiseen.Seppälä 2010, s. 60, 63–64.Shoemaker 2016, s. 44–46. Maria oli aktiivinen ja keskeinen osa pelastushistoriassa.Seppälä 2010, s. 64. Hänen myöntyminen tehtäväänsä oli käännekohta ihmiskunnalle,Seppälä 2010, s. 322. jonka kautta hänestä tuli kristinuskon äiti samalla tavalla kuin Jumalan kutsuun vastanneesta Abrahamista oli tullut juutalaisuuden isä.Seppälä 2010, s. 253. Juutalaisuus kulminoitui Mariassa, ja hänestä tuli ensimmäinen kristitty.Seppälä 2010, s. 240. Maria myös toi kunniaa naiseudelle.Seppälä 2010, s. 370–371.

vasen|pienois|pysty|Giovanni Battista Tiepolo, Perisynnitön sikiäminen, 1768. Kirkkoisien yleisen käsityksen mukaan Maria on ikuinen neitsyt,Boss, Sarah: Mary, the Blessed Virgin. Teoksessa The Oxford Dictionary of the Christian Church, 2022. Seppälä 2010, s. 144. mikä liittyy hänen pyhään ja Jumalan yhteyteen keskittyneeseen elämäänsä.Seppälä 2010, s. 102–103, 113–114, 166–167, 291. Ollakseen valmis jumalalliseen läsnäoloon sisällään hänen täytyi Jumalan puhdistama.Seppälä 2010, s. 129, 212, 339. Hän pystyi välttämään synnin tekemisen Jumalan armon avulla. Lännessä lähti kehittymään ajatus Marian olemisesta vapaa jo perisynnistä,Seppälä 2010, s. 212–213. ja jälkipatristisella ajalla Conceptio immaculata -oppi virallistettiin katolisessa kirkossa, kun taas idän kirkkoisät eivät jakaneet opille tarvittavaa samanlaista käsitystä perisynnistä.

Maria on kristittyjen esikuva.Seppälä 2010, s. 80, 167. Keskeisestä asemastaan huolimatta hän on nöyrä Jumalan palvelija.Seppälä 2010, s. 295. Hänenkin pelastumisensa oli riippuvainen Kristuksesta.Seppälä 2010, s. 183. Kristittyjen tulee pyrkiä olemaan hengellisesti sitä, mitä Maria oli konkreettisesti.Seppälä 2010, s. 170. Samoin kuin Sana kasvoi Mariassa käytännön tasolla, kasvaa Sana myös kristittyjen sielussa.Seppälä 2010, s. 81. Marian esikuvallisuus korostuu askeettista elämää viettäville kristityille, ja luostariliikkeiden kasvu oli olennaisesti Neitsyt Marian antaman esimerkin innoittamaa.Seppälä 2010, s. 371. Maria rinnastetaan kirkkoon. Maria synnytti Kristuksen, ja kirkko synnyttää Kristuksen vaikutusta. Kirkkoa on pidetty myös mystisesti Kristuksen ruumina, ja Maria on täten hänen äitinään kristittyjen hengellinen äiti.Seppälä 2010, s. 183–184.

Marian ruumis otettiin taivaaseen, missä Maria on taivaallinen valtiatar.Seppälä 2010, s. 345. Hän on pyhimysten hierarkian huippuna, osa ihmiskuntaa mutta lähempänä Jumalaa kuin muut luodut.Seppälä 2010, s. 347–348. Marialla on erityinen välittäjän rooli,Seppälä 2010, s. 330, 348. jossa hän rukoilee ihmisten puolestaSeppälä 2010, s. 260..

Marian kunnioittaminen

Tausta

pienois|Musta madonna Puolassa. Marian kunnioittamisen juuret ovat näkyvissä jo Uudessa testamentissa ensimmäisellä vuosisadalla. Laajemmasta Maria-hurskaudesta on todisteita 100-luvun puolivälistä lähtien:Shoemaker 2016, s. 3, 229–230. tästä eteenpäin alkaa hiljalleen esiintyä mariaanista apokryfikirjallisuutta, opetusta, rukousta Shoemaker 2016, ”Conclusions”. ja taidetta. Ennen 300-lukua ensimmäiset kirkkoisät kirjoittivat Mariasta vielä suhteellisen vähän, mutta he osoittivat tätä kohtaan korostuvan kunnioittavaa asennoitumista. Puutteellisesta todistusaineistosta jää epäselväksi, milloin Marian kunnioittamista alkoi esiintyä liturgisessakin yhteydessä. Varhaista näyttöä tästä on 300–400-lukujen taitteesta.Shoemaker 2016, s. 202, 236.