Georg Hilding Ekelund (18. marraskuuta 1893 Kangasniemi – 30. tammikuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hän oli merkittävimpiä 1900-luvun suomalaisia arkkitehteja.
Koulutus ja perhe Ekelund aloitti oppikoulun Porvoon lyseossa 1904. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1911 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1916.Katujen kertomaa, Amos Andersonin museo 2011 (Googlen välimuisti)
Ekelundin isä oli apteekkari Kangasniemellä. Veli oli kirjailija ja taidemaalari Ragnar Ekelund. Hänen puolisonsa oli arkkitehti Eva Kuhlefelt-Ekelund, jonka kanssa hän perusti yhteisen toimiston vuonna 1927.Eva Kuhlefelt-Ekelund, Arkkitehtiesittely, Arkkitehtuurimuseo, viitattu 15.6.2018
Ura Ekelundin arkkitehdinura kesti vuosikymmenien ajan 1920-luvun klassismin kaudelta 1970-luvun modernismin myöhäistulkintoihin asti. Hänen laaja-alainen toimintansa ulottui asuinalueiden suunnittelusta sekä asemakaavoituksesta kirkkoihin, tehtaisiin ja julkisiin rakennuksiin. Hän oli Helsingin kaupunginarkkitehti vuosina 1941–1949 ja toimi Teknillisessä korkeakoulussa lehtorina ja vuosina 1950–1958 asuntosuunnittelun professorina. Hän oli myös Arkkitehti-lehden päätoimittajana vuosina 1931–1934. Ekelund oli arkkitehtina ja teoreetikkona mukana funktionalismin läpimurrossa 1930-luvun alussa, mutta hänen oman arkkitehtuurinäkemyksensä tausta oli vahvasti 1920-luvun klassismissa. Ekelund pyrki suunnittelussaan tyylisuunnista riippumattomaan ikuiseen arkkitehtuuriin, jonka esikuvat olivat Välimeren rakennuskulttuurissa.Rakennustaiteen museo
Ekelundin arkkitehtisuunnittelu näkyy erityisen voimakkaasti Karjaalla. Hänen varhaisin työnsä Karjaalle on 1930-luvulla rakennettu apteekki ja viimeisimmät suunnitelmat 1970-luvulta. Carolus Lindbergin laatima Karjaan asemakaava todettiin 1930-luvulla ylimitoitetuksi, ja Ekelund sai tehtäväkseen kaavan uudistamisen. Hän päätyi suosimaan keskustan ulkopuolella suljettujen sijasta avonaisia kortteleita, mikä korosti puutarhojen ja istutusten merkitystä. Ekelundin suunnittelemia rakennuksia ovat apteekin lisäksi muun muassa kauppalantalo (myöhemmin kaupungintalo), siunauskappeli, vesitorni, Lärkkullan kansanopisto, Axxellin ammattioppilaitoksen vanhat rakennukset Pumppulahden alueella sekä monet koulut ja vanhainkodit.Hilding Ekelund oli Karjaan arkkitehti, Rakennusperintö.fi 14.1.2008 (Archive.org)Pumpviken kan få tre gånger mera bostäder, Svenska Yle 12.06.2013, viitattu 14.6.2018
Ekelund osallistui lukuisiin arkkitehtuurikilpailuihin ja sijoittui niissä yleensä hyvin. Hän voitti muun muassa Eduskuntatalon sijoituskilpailun vuonna 1923 hienostuneen klassisella ehdotuksellaan. Suunnitelmassa Eduskuntatalo olisi sijoitettu Tähtitorninvuoren laelle Eliel Saarisen aiemman voittosuunnitelman tapaan. Kilpailun toisessa vaiheessa sijoituspaikaksi määrättiin kuitenkin talon nykyinen paikka, ja voittajaksi tuli J. S. Sirén.
Ekelundin päätöitä ovat Helsingin Taidehalli (yhdessä Jarl Eklundin kanssa), Töölön kirkko, Helsingin Luther-kirkko, Velodromi, Suomen suurlähetystö Moskovassa ja Olympiakylä Käpylässä. Suomen Docomomo-työryhmä on valinnut Ekelundin töistä modernismin suomalaisten muistomerkkien listalle Helsingistä velodromin, soutustadionin, Käpylän olympiakylän, Maunulan asuinalueen ja Karjaan vesitornin.Docomomo Suomi Finland Hän suunnitteli aravataloja ympäri Helsinkiä, muun muassa Puotilaan niin sanotut ruotsalaisten talot Klaavuntie 1 ja 4. Niiden lempinimi juontui rahoittajasta, Helsingfors Sparbankista, ja iso osa talon asukkaista olikin ruotsinkielisiä. Hän suunnitteli kokonaisia asuntoalueita, esimerkiksi Ruskeasuolle, Munkkiniemeen ja Ruotsiinkin.
Kuvia thumb|upright=0.7|Hilding Ekelund: Kymin kirkon sankarihautojen muistomerkki, reliefi: Viktor Jansson, 1951, Kotka.
Ekelundin töitä Hyvinkään–Karkkilan rautatien Hunsalan rautatieaseman asemarakennus (1923), Loppi Helsingin taidehalli (1928), Helsinki Töölön kirkko (1930), Helsinki Luther-kirkko (1931), Helsinki Suomen Moskovan-suurlähetystö (1938), Moskova Velodromi (1938–1940), Helsinki Olympiakylä (1939–1940), Helsinki Soutustadion (1940), Helsinki Helsingin lippakioskit (1940–1950-luku), mm. Etu-Töölö, Helsinki Lärkkullan päärakennus, 1950 Karjaa, yhdessä Eva Kuhlefelt-Ekelundin kanssa Karjaan vesitorni (1949–1951), Karjaa Maunulan rivi- ja kerrostalot (1953), Helsinki Salmisaaren voimalaitos (1951), Helsinki Ruotsinkielisten opettajien talo Roihuvuoressa (1957?), Helsinki Nelimarkka-museo (1964), Alajärvi Sahanmäen alue Helsingin MaunulassaVanhan Maunulan arkkitehdit, Maunula.net 25.2.2005 Villa Bäcksbacka (1969), yksityinen asuintalo Helsingin Etelä-Haagassa Konalantie 2 (1964), Helsinki Vallilan ammattikoulu, 1952 HelsinkiHeltech Vallila, Sturenkatu 18-20, Tekninen hankesuunnitelma, s. 3 Helsingin kaupunki 23.4.2012 Loviisan uuden hautausmaan sankarihautausmaan muistomerkki Pro Patria 1939–1944, kuvanveistäjä. Muistomerkki paljastettu 1951 Valon kappeli (1971), SipooSipoon suomalainen seurakunta, 20.3.2023 Kanneltie 11 (1959), Helsinki Kanneltie 13 (1959), Helsinki Kanneltie 17 (1960), Helsinki
Lähteet
Kirjallisuutta Erik Kruskopf ja Riitta Nikula, Katujen kertomaa – Ragnar ja Hilding Ekelundin maalauksellinen kaupunki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011 Timo Tuomi, Kristiina Paatero, Eija Rauske, Hilding Ekelund (1893–1984): arkkitehti, Rakennustaiteen museo 1997 Hilding Ekelund i Karis: Hilding Ekelund Karjaalla, Karis, Västnyländska kultursamfundet 2007 (48 s.)
Aiheesta muualla
Suomen rakennustaiteen museo – arkkitehdit: Hilding Ekelund Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla. Museovirasto Hilding Ekelunds hus i Karis, Karis förr, Karisbillnas.fi
Luokka:Suomalaiset arkkitehdit Luokka:Vuonna 1893 syntyneet Luokka:Vuonna 1984 kuolleet