Batman () on DC Comicsin sarjakuviin perustuva animaatiosarja, jota tuotettiin neljän tuotantokauden ja 85 jakson verran. Se sai neljästi Emmy-palkinnon. Sarjaa esitettiin Yhdysvalloissa 5. syyskuuta 1992 ja 16. syyskuuta 1995 välisenä aikana. Sen tuottajiin kuuluivat muun muassa Bruce Timm, Eric Radomski ja Alan Burnett. Tämä sarja on luultavasti tunnetuin Batman-sarja.
Sarjan keskushenkilö on Batman, Bob Kanen alun perin vuonna 1939 kehittämä supersankari. Sarjakuvien tavoin animaatiosarja keskittyy Batmanin seikkailuihin kuvitteellisessa Gotham Cityn kaupungissa. Hän puolustaa kaupunkiaan useilta omalaatuisilta rikollisilta, kuten Jokerilta, Pingviiniltä, Pakkasherralta, Myrkkymuratilta, Harlekiiniltä ja Arvuuttajalta.
Sarjan ensimmäinen tuotantokausi sisälsi 65 jaksoa. Jaksot näytettiin sekalaisessa järjestyksessä Fox-kanavalla vuosina 1992–1993. Fox Children’s Network vaati, että sarjan synkkyyttä pitää keventää, jotta siitä tulisi myös lapsille sopiva. Toiselle tuotantokaudelle sarja sai uuden nimen The Adventures of Batman and Robin, jolla sitä esitettiin kolme viimeistä tuotantokautta. Toinen ja kolmas tuotantokausi kestivät kymmenen jaksoa vuosien 1993–1994 aikana. Vuonna 1995 esitetty neljäs kausi oli viiden jakson mittainen. Kaksi vuotta myöhemmin Warner Bros. Animation tilasi sarjasta uusia jaksoja, minkä seurauksena syntyi spin-off-sarja The New Batman Adventures. Tätä sarjaa esitettiin vuosien 1997–1999 aikana yhteensä 24 jakson verran.
Sarja julkaistiin vuosina 2004–2006 Yhdysvalloissa DVD:lle neljässä osassa, joista viimeinen sisälsi The New Batman Adventuresin jaksot.
Sarjan synty Vuonna 1990 tuottaja Bruce Timmin esimies Jean McCurdy kutsui koolle ryhmän, joka pääasiassa oli tehnyt Tiny Toons -animaatiosarjaa, ja kertoi kokouksessa Warner Bros. -yhtiöllä olevan uusia animaatioprojekteja, muun muassa Batman. Timm kertoi menneensä kokouksen jälkeen suoraan kotiinsa ja alkaneensa saman tien piirtää Batmanin kuvia. Seuraavassa McCurdyn pitämässä kokouksessa Timm esitteli piirustuksiaan Batmanista ja sai McCurdyn innostumaan niistä. Noin 1–2 kuukautta myöhemmin McCurdy kutsui Timmin ja Eric Radomskin toimistoonsa ja kertoi heille haluavansa heidän valmistavan lyhyen pätkän siitä, millaiselta tämä uusi Batman-animaatiosarja näyttäisi.Batman animaatiosarja, osa 1 DVD:n kommenttiraita. Saatuaan lyhytanimaationsa valmiiksi vuonna 1991 he esittelivät sen McCurdylle, joka piti näkemästään ja meni itse henkilökohtaisesti Warnerin johtokunnan luokse kertomaan haluavansa Timmin ja Radomskin tekevän uuden Batman-animaatiosarjan.
thumb|left|Batman jaksossa Kaksinaama, Osa 2 Kaksikko pääsi toteuttamaan sarjaa, mutta he olivat tuohon aikaan ensikertalaisia tuottajina. Timm ja Radomski eivät vielä tunteneet kaikkia rajoja, joita animaatiossa ei voinut vielä tehdä, mutta he myös samalla halusivat tehdä jotain radikaalia ja niin sanotusti rikkoa animaation rajoja, joita kukaan muu ei ollut vielä tehnyt. He halusivat tehdä sarjasta aivan omanlaisensa verrattuna muihin Batman-sarjoihin ja -elokuviin, kuten The New Adventures of Batman, Batman – paluu ja Superystävät. Tarkoitus oli keskittyä luomaan sarjaan tunnelmaa, salaperäisyyttä, ympäristön tuomaa ilmapiiriä ja draamaa.Batman: Legenda syntyy DVD:n Bruce Timmin haastattelu. He halusivat tehdä sarjan ensimmäisestä jaksosta ”Lepakkoja ja ihmisiä” (”On Leather Wings”), jossa Batmanin päävihollisena esiintyy Ihmislepakko, vanhan kauhuelokuvan tyylisen. Sarjan ensimmäiset jaksot ja hahmojen äänet eivät olleet vielä Timmin mukaan hänen haluamallaan tasolla ennen kaksiosaista jaksoa Kaksinaama, osa 1 ja 2 (”Two-Face: Part I & II”). Useat jaksot olivat film noir -tyyppisiä, ja tämän tunnelman mahdollisti Eric Radomskin idea tehdä valkoisten sijaan aivan mustia storyboardeja. Tämä kuitenkin vaikeutti kuvien värittämistä, koska heillä oli rajallinen määrä rahaa käytettävissä. Samalla he aiheuttivat puheenaihetta siitä miten tumma ja pimeä sarja onkaan. Muun muassa televisiokanava FOX kertoi heidän olleen juuri rajamailla siitä miten synkkä ohjelma voi olla. Timm kehitti sarjalle 1940-luvun tunnelman art deco -rakennuksineen ja -autoineen sekä ihmisten pukeutumistyylineen.
Hahmojen luominen Bruce Timm oli suunnittelemassa lähes kaikkia sarjan hahmoja DC Comicsin sarjakuvien pohjalta, lukuun ottamatta Pakkasherraa, Ihmislepakkoa ja Hullua Hatuntekijää. Hänen suurimpana vaikuttaja Batmanin luomisessa oli Max Fleischerin 1940-luvulla luoma lyhytanimaatio Teräsmies. Naishahmot tuottivat Timmille aluksi hieman hankaluuksia: ne näyttivät joko liian maskuliinisilta tai jäykiltä. He palkkasivat Timmin tunteman Lynne Naylorin tekemään heille tusinan piirroksia muun muassa Myrkkymuratista ja Renee Montoyasta, joista Timm loi omanlaisensa piirtojäljen yhdistelemällä eri Naylorin piirtämien hahmojen olemuksia. thumb|right|Batmanista oli tarkoitus tehdä vähäpuheinen sankari.
Batman Sarjan päähenkilöstä Batmanista oli tarkoitus luoda Gotham Cityn pahuuden synkkä kostaja, joka oli ensimmäisissä jaksoissa uransa alkuvaiheessa. Hahmon tuli esiintyä vain öisin ja käyttää laitteitaan, ovelaa etsivän kykyjään ja pelottavaa imagoaan taistellessaan Gothamin rikollisia vastaan. Lisäksi Batmanin oli oltava hiljainen sankari, joka puhui vain tarvittaessa ja lyhyesti. Vaikka häntä saatetaankin pitää välillä omankädenoikeuden harjoittajana, Batmanin seuraa periaatteitaan ja pyrkii olemaan tappamatta ketään. Hän voi pelotella rikollisia vaikka roikottamalla heitä korkean rakennuksen reunalta, mutta ei koskaan alentuisi rikollisten tasolle ja suorittaisi murhia.
Lopullisessa sarjassa Batman ei luottanutkaan laitteisiin kovin usein vaan mieluummin etsivän kykyihinsä ja taistelutaitoihinsa. Batmanin tappelutekniikat ja -liikkeet olivat usein sekoitus judoa, jujutsua, karatea ja vanhanaikaisia katutappelijan taitoja. Hänen älykkyytensä tuotiin usein esiin johtolankojen sekä arvoitusten ratkaisemisena ja tieteellisenä ymmärryksenä laboratoriokokeiden tekijänä. Lisäksi hänen naamioitumiskykynsä pääsi sarjan aikana usein esille. Psyykkistä kykyä pyrittiin myös tuomaan hahmoon erilaisten taistelutilanteiden yhteydessä. Usein vaarallisen tilanteen aikana Batman ei aina voinut ottaa esiin oikeaa välinettä pelastaakseen itsensä. Useimmiten näissä tilanteissa hän selviäisi tilanteista terävän älynsä ansiosta. Yksi merkittävä tekijä hahmon kokonaisuudessa oli pelko. Se olisi Batmanin tehokkain ase ja salaperäisen luonteensa ansiosta hän kykenisi levittämään itsestään yli-inhimillisen imagon.
Batmanin pukusuunnittelusta vastasi Bruce Timm, joka loi hahmon asun oman lapsuutensa 1960-luvun Batmanin televisiosarjan mukaiseksi.
Robin Dick Graysonin tarina pohjautui melko lailla sarjakuvaversioon. Hän syntyi akrobaattiperheeseen, joka oli osana sirkusta ”Lentävät Graysonit” -numerona, josta Graysonin akrobaattiset kyvyt ovat peräisin. Hänen vanhempiensa jouduttua jengin murhakohteeksi kesken sirkusesityksen Bruce Wayne otti pojan huostaansa ja adoptoi tämän. Waynen salaisen henkilöllisyyden paljastuttua Graysonille Wayne koulutti pojasta apulaisen taisteluun rikollisia vastaan.
Grayson on kuitenkin vanhempi mitä alkuperäisissä sarjakuvissa, eikä hänestä haluttu tehdä kokopäiväistä apulaista. Robin on juuri 20 vuotta täyttänyt nuori mies, joka toimii Batmanin apulaisena satunnaisesti. Samalla hän käy collegea Gotham State University:ssä opiskellen kriminologiaa. Taistellessaan rikollisia vastaan Robin käyttää apunaan refleksejään, akrobaattisuuttaan, vahvuutta ja kestävyyttä. Hän käyttää myös aseenaan verbaalisuuttaan toisin kuin Batman.
Jokeri Sarjan päävihollisesta, ja Batmanin arkkivihollisesta Jokerista haluttiin luoda pelottava klovni, joka on samalla leikkisä ja vitsikäs mielipuolinen sarjamurhaaja.Batman: Pimeän ritarin tarinoita DVD:n Bruce Timmin ja Andrea Romanon haastattelu. Hänet luotiin myös älykkääksi ja teatraaliseksi. Hän ei tee rikoksia, jos ne eivät samalla mahdollista näyttävyyttä. Huolimatta pelottavasta olemuksestaan ja psykopaattisuudestaan Jokerin tarkoitus sarjassa oli olla myös hauska näppärine ja älykkäine vuorosanoineen. Hänet luotiin sukkelaksi ja aina valmiiksi sarkasmiin tai koomisiin letkautuksiin tilanteesta riippumatta. Muun muassa käsikirjoittaja Paul Dini piti Jokerin motiivina usein epäreiluja vitsejä, jotka ovat sopimattomia vakaviin tilanteisiin.
Alkuperältään Jokeri oli kunnianhimoinen rikollinen, jolla oli kieroutunut huumorintaju. Huolimatta pellemäisestä ulkonäöstään Jokeri on Batmanin vaarallisimpia vihollisia. Hänen aseistukseensa kuuluu tappavia laitteita, kuten sähköiskuja antavia nappeja, happoa syökseviä kukkia, räjähtäviä pierutyynyjä, partaveitsen teräviä pelikortteja ja kenties vaarallisin kehittämänsä aine Jokerimyrkky. Pienikin ruiske saa ihmisen villiin naurukohtaukseen, jota seuraa hetkellinen halvaantuminen. Isompi annos puolestaan johtaa välittömään kuolemaan ja jättää uhrin kasvoille Jokerin virneen.
Jokeri haluaa olla Gothamin paras rikollispomo ja hämmentää Batmania tyrmistyttävän mustalla komedialla tehdessään rikoksia. Jokeri pitää myös samalla häntä suurimpana haasteenaan, eikä yritä päästä Batmanista eroon yksinkertaisesti vaan suurella ja julman koomisella tavalla. Sarjassa esiintyy myös Paul Dinin luoma Harley Quinn, joka on Jokerin hassunkurinen naisapulainen, joka kuitenkin kykeni tappamaan Jokerin käskystä.
Linnunpelätin Linnunpelätin oli sarjan hahmoista yksi ongelmallisimmista. Koska hahmon motiivina oli pelotella ihmisiä, piti myös itse hahmon olla pelottava. Ensimmäisen esiintymisensä se teki jaksossa ”Ei mitään pelättävää” (”Nothing to Fear”). Hahmo näytti hyvin samankaltaiselta kuin sarjakuvissa, mutta sen jälkeen Linnunpelättimen ulkonäköä muutettiin joka jaksoon, jossa hahmo esiintyi. Linnunpelätin ei ensimmäisen jakson jälkeen vaikuttanut työryhmän mielestä pelottavalta, ja seuraavaan jaksoon he laittoivat alustavasti Mike Kimin suunnitteleman Linnunpelättimen, jonka keho oli hyvin vääntyneen oloinen. Samalla he lisäsivät hahmolle silmät, kammottavan katseen ja pitkät hiukset. Loppujen lopuksi Timmin mielestä he eivät saaneet oikeanlaista Linnunpelätintä, ennen kuin he tekivät Batmanin spin-off-sarjan The New Batman Adventures, jossa hahmo sai radikaali muutoksen ulkomuotoonsa.
Myrkkymuratti Myrkkymuratti, kuten useat Batmanin viholliset, omaa jonkinlaisen psykologisen motiivin. Hän kokee ihmisten käyttävän ja kohtelevan kasveja huonosti. Myrkkymuratti on eräällä tavalla jalo hahmo, joka kuitenkin tekee asiat väärällä tavalla yrittäessään pelastaa kasvikuntaa ja estää saastumista. Hahmon asu jouduttiin muuttamaan sarjakuvaan nähden, sillä sarjakuvissa Myrkkymuratin asu koostuu sadoista lehdistä, joka puolestaan vei liikaa aikaa animoinnin suhteen. Asu sai yksinkertaisemman muodon ja näytti enemmän naisten kokouimapuvulta, joiden alaosan reunoihin oli lisätty lehtikuvioita. Ideana oli myös saada hahmo näyttämään vaaralliselta kukalta.
Kaksinaama Kaksinaama oli ensimmäinen hahmo, jolle tekijäryhmä ja erityisesti Alan Burnett antoi eräänlaisen oman leiman hahmon historiaan. Burnett oli kiinnostunut tekemään tarinan, jossa hahmolla oli jakautunut persoona, kun hän oli jo aikaisemmin joutunut kestämään psykologista sairautta. Burnett keskusteli psykologin kanssa siitä, millainen olisi sopiva tarina kertoa lapsille jakautuneen persoonan omaavasta hahmosta.
Pakkasherra