Töyhtökiuru (Galerida cristata) on kiurujen heimoon kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö Töyhtökiurun pituus on 17–19 cm, siipien kärkiväli 30–38 cm ja paino 40–45 g. Harmaanruskea, töyhtöpäinen lintu muistuttaa kiurua, mutta on hieman suurempi ja pitkänokkaisempi. Pyrstön reunasulat ovat ruskeat toisin kuin kiurun, jolla on valkeat reunasulat. Siipien alapinta on ruosteenruskea. Töyhtökiuru on äänekäs, sen repertuaariin kuuluu paljon vihelteleviä ääniä. Laulu on kaunista ja vaihtelevaa, ja töyhtökiuru laulaa yleensä kiurun tavoin lennossa. Koiras ja naaras ovat samannäköisiä, koiras tosin on hitusen kookkaampi.

Maantieteellinen muuntelu on erittäin monimutkainen, ja alalajeja on tunnistettu noin 34.

Sekä vanhoilla että nuorilla töyhtökiuruilla on täydellinen sulkasato loppukesällä, minkä jälkeen ikäluokkia ei voi enää erottaa.

Esiintyminen Töyhtökiurun esiintymisalue on hyvin laaja ulottuen Keski- ja Etelä-Euroopasta, Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä Intian niemimaalle ja Koreaan saakka.

Euroopan kanta on 17,1–23,8 miljoonaa paria, joista 78 prosenttia Espanjassa ja 14 prosenttia Turkissa. Pohjoismaista Tanskassa lajia pesii 2 paria ja Baltian maista Virossa 0–1 paria, Latviassa 18–22 paria ja Liettuassa 0–2 paria. Maailman kannan arvioidaan olevan noin viisinkertainen Euroopan kantaan verrattuna.

Töyhtökiuru on havaittu Suomessa hyväksytysti vuosina 1975–2024 yhteensä noin 66 kertaa. Lisäksi lajista on aiempia tarkastamattomia havaintoja vuodesta 1851 alkaen. Lajia tavataan Suomessa nykyisin vuosittain, eikä Birdlife Suomen rariteettikomitea enää vuoden 2024 jälkeen tarkista lajista tehtyjä havaintoja. Vuonna 2026 töyhtökiuru yllättäen pesi Suomessa Muhoksella, vaikka laji on taantunut Euroopassa ja hävinnyt pesimälajina muun muassa Ruotsista ja Virosta. Taantuminen johtuu todennäköisesti maatalouden muutoksista.

Elinympäristö Töyhtökiuru on avomaiden lintu, joka pesii viljelysmailla, ratapihoilla ja muilla karuilla kulttuurihabitaateilla. Pesimäajan ulkopuolella töyhtökiurut elävät yksinään tai pienissä parvissa. Joskus harvoin parvessa voi olla noin 50 lintua esimerkiksi juomapaikalla.Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Oxford University Press.

Lisääntyminen pienoiskuva|Galerida cristata Naaras rakentaa pesän maahan. Munia on 4–6, joita naaras hautoo 11–13 päivää. Poikaset lähtevät pesästä ennen kuin ovat lentokykyisiä noin yhdeksän päivän ikäisinä, ja ne lentävät kunnolla noin 20 päivää vanhoina. Töyhtökiuru pesii yleisesti kaksi ja joskus kolmekin kertaa kesässä.

Ravinto Töyhtökiuru syö pääasiassa siemeniä, mutta jonkin verran myös hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Se kaivaa nokallaan ruokaa maasta.

Lähteet

Luokka:Kiurut