Helmihymni (Apostoli Juudas Tuomaan hymni intialaisten maassa, myös Sielun hymni) on gnostilainen apokryfisiin kirjoituksiin kuuluva runo, joka tunnetaan yleisemmin osana Tuomaan tekoja. Tuomaan teoissa apostoli Tuomas laulaa hymnin rukoillessaan itsensä ja vankitoveriensa puolesta.Harviainen, Tapani: ”Johdanto”. Teoksessa Dunderberg & Marjanen 2005, s. 339–341.
Historia
Helmihymni on peräisin 200-luvulta iranilais-parthialaisesta ympäristöstä. Varmuudella se vaikuttaisi olevan kirjoitettu ennen vuotta 224, jolloin parthialaiset kukistettiin. Joskus kirjoittajaksi on ehdotettu Bardesanesta (Bardaisan) tai jotakuta hänen seuraajaansa. Monet tutkijat katsovat, että hymni on itse Tuomaan tekoja vanhempi ja alkuperältään ei-kristillinen. Jotkut ovat jopa ehdottaneet sen olevan kristinuskon tuloa varhaisempi. Myöhemmin se on liitetty osaksi joitakin Tuomaan tekojen versioita. Se esiintyy ainoastaan kahdessa tekojen käsikirjoituksessa, jotka ovat syyriankielinen käsikirjoitus British Library Add. 14, 645 vuodelta 936 ja kreikankielinen käsikirjoitus Vallicellanus B 35 1100-luvulta. Syyriankielinen tekstimuoto on alkuperäinen.Munkki Serafim: ”Helmihymni ja sen tulkinta”. Teoksessa Tuomaan teot 2006, s. 63–65. Hymni on säilynyt ennen kaikkea manikealaisessa perinteessä, mutta se on ollut arvostettu myös ortodoksisessa perinteessä.
Sisältö
Tuomaan tekojen osana hymni on liitetty teoksen yhdeksänteen tekoon. Siinä Tuomas on joutunut vankilaan, jossa hän ensin rukoilee ja tämän jälkeen laulaa hymnin.Tuomaan teot IX. Teoksessa Tuomaan teot 2006, s. 197–235.
Hymni kertoo ”kuninkaiden kuninkaan” pojasta, joka lähetetään Egyptiin hakemaan helmi sitä vartioivalta käärmeeltä. Matkalla egyptiläiset kuitenkin viettelevät hänet uneen, ja hän unohtaa alkuperänsä ja perheensä. Kuninkaiden kuningas lähettää pojalle kirjeen, joka muistuttaa häntä menneisyydestään. Kun poika saa kirjeen, hän muistaa tehtävänsä, kaappaa helmen ja palaa.
Hymni voidaan nähdä allegoriana sielusta, joka kadottaa taivaallisen kirkkautensa ja löytää sen uudelleen. Se tulkitaan usein gnostilaisena näkemyksenä ihmisen tilasta: ihmiset ovat hukkuneet aineelliseen maailmaan ja unohtaneet todellisen jumalallisen alkuperänsä, mutta sitten jumaluus lähettää viestin saadakseen ihmiset muistamaan alkuperänsä gnosiksen välityksellä. Viesti voi saapua esimerkiksi ilmestyshahmoisena, mikä on gnostilaisuudessa usein Jeesuksen tehtävä. Serafim Seppälä huomauttaa, että hymniä voidaan lukea yhtä hyvin ortodoksisesti, manikealaisesti kuin gnostilaisestikin tulkiten.
Lähteet
Kirjallisuutta Suomennokset
Tuomaan tekojen Helmihymni. Johdanto, käännös ja selitykset Tapani Harviainen. Teoksessa Apostoli Juudas Tuomaan hymni intialaisten maassa. Teoksessa
Muita käännöksiä
Aiheesta muualla
The Hymn of the Pearl. The Gnostic Society Library.
Luokka:Gnostilaiset apokryfit Luokka:Runot