Vaasan marssi () on kahden nykymaakunnan eli Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnan maakuntalaulu. Sen ruotsinkieliset sanat on kirjoittanut Zacharias Topelius ja laulun säveltänyt Karl Collan. Suomenkieliset sanat on tehnyt Alpo Noponen.
Alkuperä Vaasan marssi kirjoitettiin ja sävellettiin tilaustyönä Vaasan ruotsinkielisen lukion, Wasa Gymnasietin oppilaiden pyynnöstä, ja sen nimikin oli alun perin Wasa Gymnasisters sång. Kun vanha koulurakennus paloi Vaasan palossa vuonna 1852, koulu joutui toimimaan useita vuosia kaupungin ulkopuolella, kunnes uusi koulutalo valmistui vuonna 1863. Uuden koulutalon avajaisiin oppilaat aikoivat tilata juhlarunon ensin Runebergiltä, joka kuitenkaan ei mielellään kirjoittanut runoja tilaustöinä, ja niinpä hänen ehdotuksestaan runo tilattiin Topeliukselta. Samana vuonna lukiolaiset pyysivät Karl Collania säveltämään laulun. Laulun sanat julkaistiin Pohjalaisen Osakunnan Joukahainen-julkaisussa vuonna 1864, ja myös sävelmä julkaistiin samana vuonna nimellä Wasa marsch. Seuraavina vuosina marssi tuli varsin suosituksi, ja se esiintyi muun muassa monissa kvartettilaulukokoelmissa. Sitä laulettiin vain ruotsiksi, kunnes Alpo Noponen suomensi sen vuonna 1898. Tämän jälkeen sitä alettiin laulaa myös suomenkielisissä kouluissa, ja vähitellen se vakiintui Etelä-Pohjanmaan maakuntalauluksi.
Sanat
suomeksi 1. Miss' laaja aukee Pohjanmaa, veet merten virtain vaahtoaa, me siellä maassa hallojen niin kasvoimme kuin kuuset sen: Ei niitä sää voi säikyttää, ei kuihtumaan saa talvetkaan |: ei puute, kurjuus korpimaan, :| ei kuihtumaan saa talvetkaan ei puute kurjuus korpimaan.
2. Kuin aallot järvein tuhanten käy rannoillamme yhtehen, niin liittohon myös meidät saa sun nimes', kallis synnyinmaa. Jos vainomies sun sulkis ties, niin kuolemaan me taistellaan |: kuin Vaasan urhot ainiaan, :| niin kuolemaan me taistellaan kuin Vaasan urhot ainiaan.
3. Et turvatta, sa Suomi jää, on vankka pohjas ranta tää, ja muuris meidän olla suo, jot' eivät myrskyt maahan luo. Pois unteluus ja hervakkuus! Niin onnehen maan pohjoisen |: vie kunto, työ sen poikien, :| niin onnehen maan pohjoisen vie kunto työ sen poikien.
ruotsiksi 1. I högan nord vår vagga stod vid stormigt haf och skummig flod. Vi växte upp ur frostig bädd som vintergran, i drifvor klädd. Han står så grön i hvita snön, |: han reser stark :| sin kronas park ur armod och ur ödemark.
2. Som tusen vågor sammangå kring Finlands bygd i gördel blå, så mötas hjärtan, mötas namn, o fosterland, uti din famn. Att bära gladt din fanas skatt, |: att kämpa med :| ditt främsta led, var fäders bragd och Vasa sed.
3. Vårt land! Vårt finska fosterland! Din fasta botten är vår strand. Så lär oss bli din starka vall, som hafvets våg ej bryta skall. Slå högt, vår barm! Väx stark, vår arm! |: Väx stor i skygd :| af söners dygd, vår höga nord, vår finska bygd!
Lähteet
Aiheesta muualla Karl Collan - Vaasan marssi YouTube Vaasan marssi Juha Nuotion kotisivut Vaasan marssi (äänitetty 1928) Kansalliskirjasto / Raita.
Luokka:Suomen maakuntalaulut Luokka:Etelä-Pohjanmaan kulttuuri Luokka:Pohjanmaan kulttuuri