Angelikí ”Álki” Zéi (); (15. joulukuuta 1923 Ateena, Kreikan kuningaskunta – 27. helmikuuta 2020 Kreikan tasavalta) oli kreikkalainen kirjailija, lastenkirjailija sekä dramaturgi ja kääntäjä.
Suku ja koulutus, poliittinen toiminta Hänen isänsä oli kreetalainen ja äitinsä sámoslainen. Hänen isänsä Zenon Zéi oli pankkivirkailija, joka oli kasvanut Kreetalla, kotoisin Androkselta, ja hänen äitinsä Elli Sotiriou oli kotoisin Sámokselta ja viettänyt lapsuutensa Smyrnassa.
Álki asui lapsena Sámoksella yhdessä vanhemman sisarensa Lenoulan kanssa, kun hänen äitinsä toipui tuberkuloosista Parnithan parantolassa. Hän kävi koulunsa ensin Maroussissa ja sitten Ateenassa.
Kreikan miehityksen toisen maailmansodan aikana Zéi liittyi enonsa vaimon, kirjailija Dido Sotirioun (1909–2004) innoittamana akselivaltojen miehitystä vastustavan vasemmistolaisen kansallisen vapautusrintama EAMin (Εθνικό Απελευθερωτικό Μέτωπο, Ethnikó Apeleftherotikó Métopo) Yhtenäisen panhelleenisen nuorisojärjestö ELASin (Ενιαία Πανελλαδική Οργάνωση Νέων, Eniaía Panelladikí Orgánosi Néon) jäseneksi, joka lakkautettiin laittomana vuonna 1958.
Hän opiskeli samanaikaisesti 1940-luvulla teatterin filosofiaa Ateenan yliopistossa sekä näyttelemistä Ateenan kansallisen konservatorion Odeionin draamataiteen osastolla. Vuonna 1957 Zéi aloitti opiskelun Moskovan Gerasimovin elokuvainstituutin käsikirjoittamisen osastolla. Pariisissa hän opiskeli 1970-luvulla käsikirjoittamista arvostetussa IDHEC (Institut des hautes études cinématographiques, nyk. La Fémis) elokuvakoulussa.
Avioliitto ja lapset
Opiskellessaan teatterikoulussa hän tapasi vuonna 1943 tulevan aviomiehensä, näytelmäkirjailija Georgios Lefteris Sevastikogloun (1913–1990), joka oli teatteriohjaaja Karolos Kounin läheinen ystävä ja meni naimisiin tämän kanssa vuonna 1945.
Vuonna 1948 Kreikan demokraattisen armeijan tappion jälkeen Kreikan sisällissodassa, aviomies pakeni Neuvostoliittoon Uzbekistanin sosialistiseen neuvostotasavaltaan Taškentiin. Zéi yritti seurata miestään, mutta hänet pidätettiin ja karkotettiin Chiókselle poliittisten näkemystensä vuoksi. Kuuden vuoden ponnistelujen ja kuuden vuorokauden matkan jälkeen Italiasta Neuvostoliittoon hän tapasi aviomiehensä uudelleen Taškentissa vuonna 1954. Vuonna 1957 he muuttivat Moskovaan.
Heille syntyi kaksi lasta, Irene (1956–) ja Petros (1959–).
Elämä ulkomailla Álki Zéi oli Neuvostoliitossa aviomiehensä kanssa poliittinen pakolainen vuosina 1954–1964 ja asui perheensä kanssa Kreikan sotilasjuntan aikana Pariisissa vuosina 1967–1974.
Perintö Álki Zéi on saanut monia palkintoja ja kunnianosoituksia sekä elämäntyöstään että useista kirjoistaan.
Hän kuoli 96-vuotiaana Ateenassa helmikuussa 2020.
Kirjallinen tuotanto Álki Zéi alkoi kirjoittaa jo koulussa ollessaan. Aidonopoulou-lukiossa hän osallistui koulun nukketeatteriryhmään, jota ohjasi kuvataideopettaja Eleni Perraki-Theochari ja alkoi kirjoittaa näytelmiä nukketeatterille. Hänen enonsa Platon Sotiriou oli naimisissa tunnetun kirjailija Dido Sotirioun kanssa, joka auttoi Álkia jatkamaan kirjoittamista. Hän alkoi kirjoittaa teini-iässä novelleja ja romaaneja, joita julkaistiin nuorisokirjallisuuslehdessä sekä näytelmiä nukketeatterille, ja hänen luomistaan hahmoista Klouvios tuli myöhemmin yhdeksi Perraki-Theocharin perustaman Ateenan nukketeatteri "Barba Mytousisin" päähenkilöhahmoista.
Hän kirjoitti tarinoita ja novelleja 1950-luvulla Neuvostoliitossa oleskelunsa aikana, ja niitä julkaistiin ajoittain kreikkalaisissa kirjallisuuslehdissä. Álki Zéi kirjoitti esikoisromaaninsa Villikissa katsoo lasin takaa vuonna 1963 asuessaan maanpaossa Moskovassa. Se on merkittävä teos kreikkalaisessa lastenkirjallisuudessa, ja on kenties ensimmäinen lastenkirja, jossa on poliittisia viittauksia, erityisesti Ióannis Metaxásin diktatuuriin. Puolielämäkerrallinen teos kertoo Melia-tytöstä 1930-luvulla Sámoksella. Kirja on käännetty lukuisille kielille ja on lastenkirjallisuuden klassikko myös kansainvälisesti.
Vuonna 1971, ollessaan maanpaossa Pariisissa, hän kirjoitti teoksen Tämä on sotaa, Petros, jossa tarkastellaan 10-vuotiaan pojan silmin Kreikan toisen maailmansodan aikaista miehitystä ja vapautusta. Kirja on kreikkalaisen lastenkirjallisuuden klassikkoteos. Tärkeää hänen historiallisissa romaaneissaan on se, etteivät ne ole pelkkiä historiallisten tapahtumien tallenteita, vaan ne sekoittuvat hänen sankariensa omaelämäkerrallisiin kokemuksiin.
Hänen kirjojaan on käännetty yli 20 kielelle. Myös Achilles' Fiancee ("Akilleen kihlattu") vuodelta 1987 on kreikankielisen aikuisten nykykirjallisuuden klassikoita. Osittain omaelämäkerrallinen romaani kertoo vuoden 1967 Kreikan sotilasvallankaappauksen jälkeisestä ajasta. Eleni, jonka sissijohtajan koodinimi oli 'Akilleuksen kihlattu', alkaa Pariisin maanpakonsa aikana epäillä niitä iskulauseita, joitten puolesta hän taisteli ja joihin hän aikanaan uskoi sokeasti.
Álki Zéi on myös kääntänyt useita kirjoja ranskasta, italiasta ja venäjästä.
Teoksia The Tiger in the Shop Window (Wildcat Under Glass) / Το Καπλάνι της Βιτρίνας (1963) Petros' War / Ο μεγάλος περίπατος του Πέτρου (1971) Uncle Plato / Ο θείος Πλάτων (1975) Boots and Pumps (1975) Near the Railway Tracks (Κοντά στις ράγες), (1977) One April Sunday (1978) Hannibal's Shoes / Τα παπούτσια του Αννίβα (1979) Achilles' Fiancée ('Akilleen kihlattu') / Η αρραβωνιαστικιά του Αχιλλέα (1987), aikuisille Theatre for Children (1992), näytelmäsovitukset Astrid Lindgrenin Katto-Kassisesta ja Janusz Korczakin Król Maciuś Pierwszy (Kuningas Maciuś ensimmäinen) kirjasta. The Purple Umbrella (ransk. L'Ombre Mauve), (1995) Youthful Voice (1996), novelleja aikuisille Alice in Marbleland (1997) The Twelfth Grandmother and More ... (2000), omaelämäkerrallisia novelleja Constantina and her Spiders (Tina's Web) / Η Κωνσταντίνα και οι αράχνες της, (2002) Grandpa the Liar (O Pseftis Pappous), (2007) Other Times, Other Children (2006), aikuisille Spanish Shoes (2010), novelleja aikuisille With a Faber Number Two Pencil (2013), nuoruuden omaelämäkerta Cat Talk (2015) The Compendium of the World’s Follies (2016), omaelämäkerrallinen haastattelukirja Grandma, how much longer will you live? (2017) A Child from Nowhere (2019) Grandma’s Night Walk (2020)
Suomennetut teokset
Lähteet
Luokka:Kreikkalaiset kirjailijat Luokka:Lasten- ja nuortenkirjailijat Luokka:Vuonna 2020 kuolleet Luokka:Vuonna 1923 syntyneet Luokka:Dramaturgit