Kunrei-shiki () on romanisaatiojärjestelmä, jota käytetään japanin kielen translitteroimisessa latinalaisille aakkosille. Järjestelmä pohjautuu vanhempaan Nihon-shikiin, josta se on muokattu nykyjapaninkielen vaatimuksia vastaavaksi. Nihon-shikin tavoin Kunrei-shiki on japanilaisten itsensä kehittämä ja perustuu japanin ääntämiseen. Järjestelmä on ISOn hyväksymä ja siihen viitataan myös koodilla ISO 3602.
Käyttö
Kun tavua he (へ) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan e. Kun tavua ha (は) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan wa. Kun tavua wo (を) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan o. Pitkät vokaalit merkitään sirkumfleksilla, esimerkiksi pitkä o kirjoitetaan ô. n (ん) kirjoitetaan ennen konsonanttia n, mutta ennen vokaaleja n´. Kaksinkertaiset konsonantit merkitään tuplaamalla poikkeuksetta sokuonia (っ) seuraava konsonantti. Lause ja kaikki erisnimet aloitetaan isolla kirjaimella.
Kunrei-shikin romanisaatiotaulukko
あ ア aい イ iう ウ uえ エ eお オ o(ya)(yu)(yo)か カ kaき キ kiく ク kuけ ケ keこ コ koきゃ キャ kyaきゅ キュ kyuきょ キョ kyoさ サ saし シ siす ス suせ セ seそ ソ soしゃ シャ syaしゅ シュ syuしょ ショ syoた タ taち チ tiつ ツ tuて テ teと ト toちゃ チャ tyaちゅ チュ tyuちょ チョ tyoな ナ naに ニ niぬ ヌ nuね ネ neの ノ noにゃ ニャ nyaにゅ ニュ nyuにょ ニョ nyoは ハ haひ ヒ hiふ フ huへ ヘ heほ ホ hoひゃ ヒャ hyaひゅ ヒュ hyuひょ ヒョ hyoま マ maみ ミ miむ ム muめ メ meも モ moみゃ ミャ myaみゅ ミュ myuみょ ミョ myoや ヤ ya ゆ ユ yu よ ヨ yoら ラ raり リ riる ル ruれ レ reろ ロ roりゃ リャ ryaりゅ リュ ryuりょ リョ ryoわ ワ waゐ ヰ i ゑ ヱ eを ヲ o ん ン nが ガ gaぎ ギ giぐ グ guげ ゲ geご ゴ goぎゃ ギャ gyaぎゅ ギュ gyuぎょ ギョ gyoざ ザ zaじ ジ ziず ズ zuぜ ゼ zeぞ ゾ zoじゃ ジャ zyaじゅ ジュ zyuじょ ジョ zyoだ ダ daぢ ヂ (zi)づ ヅ (zu)で デ deど ド doぢゃ ヂャ (zya)ぢゅ ヂュ (zyu)ぢょ ヂョ (zyo)ば バ baび ビ biぶ ブ buべ ベ beぼ ボ boびゃ ビャ byaびゅ ビュ byuびょ ビョ byoぱ パ paぴ ピ piぷ プ puぺ ペ peぽ ポ poぴゃ ピャ pyaぴゅ ピュ pyuぴょ ピョ pyo Punaisella kirjoitetut merkit ovat kielessä vanhentuneita.
Sallitut poikkeukset
しゃ sha し shi しゅ shu しょ sho つ tsu ちゃ cha ち chi ちゅ chu ちょ cho ふ fu じゃ ja じ ji じゅ ju じょ jo ぢ di づ du ぢゃ dya ぢゅ dyu ぢょ dyo くゎ kwa ぐゎ gwa を wo
Katso myös Hepburn-järjestelmä
Luokka: Japanin kieli Luokka:Kirjoitusjärjestelmät Luokka:ISO