pienoiskuva|Keskuskatu vuonna 2023. Taustalla päärautatieaseman kellotorni. Keskuskatu () on kahden korttelin mittainen kävelykatu Helsingin keskustassa. Sen varrella sijaitsevat eteläpäästä, Pohjoisesplanadilta lukien muun muassa Stockmannin tavaratalo, Rautatalo, Litoniuksen talo, WTC Helsinki sekä kauppakeskus Citycenter eli niin kutsuttu Makkaratalo. Keskuskatu päättyy Kaivokadulle vastapäätä päärautatieasemaa. Puolessa välissä katua sitä risteää Aleksanterinkatu.
Historia pienoiskuva|vasen|Keskuskatu (tuolloin Hakasalmenkatu) 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Oikealla Makkaratalon tieltä purettu Skohan talo. pienoiskuva|Havainnekuva Keskuskadun ensimmäisestä luonnoksesta. Punaisella katkoviivalla on merkitty myöhempi, toteutunut linjaus. pienoiskuva|vasen|Tollanderin talon purkaminen 1900-luvun alussa osoitteessa Keskuskatu 6 (Hakasalmenkatu 4). Alkujaan nykyisen Keskuskadun nimi oli Hakasalmenkatu (), ja se ulottui vain Aleksanterinkadulta pohjoiseen. Idea kadun puhkaisemiseksi korttelin läpi helpottamaan Esplanadin puiston ja päärautatieaseman välistä liikennettä syntyi ensimmäisen kerran Helsingin Rakennusainekauppa Oy:n toimesta jo vuonna 1913. Kadusta oli julkistettu tuolloin myös arkkitehtuurikilpailu, jonka toteuttamisen kuitenkin esti ensimmäinen maailmansota.Putkonen, Lauri: Domus Litonii 1847–1997, s. 50–53.
Vuonna 1916 liikemies Allan Hjelt ja arkkitehti Eliel Saarinen alkoivat suunnitella uudelleen kadun puhkaisemista. Heidän yrityksensä Ab Centralgatan Oy osti Helsingin Rakennuskauppa Oy:n (tuolloin nimeltään Oy Building) ja sai haltuunsa yrityksen kiinteistöt Aleksanterinkatu 52 ja Pohjoinen Esplanadikatu 37–41. Saarinen laati samana vuonna suunnitelmat kadusta ja sen liiketiloista, tuolloin runsaan kadunleveyden verran sivuun Hakasalmenkadusta. Suunnitelma julkistettiin vuoden lopulla ja vietiin kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen maaliskuussa 1917, todeten kuitenkin, että suora linja Hakasalmenkadun kanssa olisi ollut parempi liikenteen kannalta.
Liikekatu pienoiskuva|Keskuskatu 1940-luvulla. pienoiskuva|Liikennettä Keskuskadulla vuonna 1970. Oikealla rampit Makkarataloon. Vuoden 1919 lopulla kaupunki ja keskuskatuyhtiö aloittivat neuvottelut kadun siirtämisestä suoraksi jatkeeksi Hakasalmenkatua. Pian myös Ab Stockmann Oy liittyi neuvotteluihin, ja osti lopulta koko katuyhtiön huhtikuussa 1920. Näin katu rakennettiin lopulta suorana Hakasalmenkadun jatkeena vuonna 1920 vahvistetun asemakaavan muutoksen mukaisesti Pohjoisesplanadille saakka, jolloin samalla myös Stockmannin kortteli sai nykyisen muotonsa. Kadun jatkaminen liittyikin osaltaan myös tavaratalon rakennussuunnitelmiin, jolloin sekä tavaratalon että uuden katuosuuden tieltä purettiin useita vanhoja rakennuksia, kuten Ekbergin kahvilan alkuperäinen rakennus.
Keskuskadusta tuli 1920–1930-luvuilla vilkas liikekatu, jonka varrelle perustettiin kauppojen lisäksi myös elokuvateatteri Kino-Palatsi. Stockmann sai myös oikeuden rakentaa kadun alle varastotiloja, joiden kautta on myöhemmin avattu yhdyskäytävä tavaratalon ja Akateemisen Kirjakaupan välille. Vuonna 1928 katu sai Stockmannin esityksestä nykyisen nimensä.
Kävelykatu pienoiskuva|Keskuskatu kävelykatuna. Keskuskatu muutettiin kävelykaduksi remontissa, joka valmistui elokuussa 2014. Osana töitä katu kivettiin jaksottomalla Penrosen laatoituksella. Kadulle asennettiin sulanapitojärjestelmä, joka helpottaa talvihoitoa ja parantaa jalankulun turvallisuutta.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Helsingin kadut Luokka:Kluuvi Luokka:Suomen kävelykadut