Pääkvanttiluku (n) ilmaisee, millä elektronikuorella eli pääenergiatasolla tietty atomin elektroni sijaitsee. Se on siis elektronille asetettava luku, joka ilmoittaa elektronin keskimääräisen etäisyyden atomiytimestä – mitä suurempi arvo n:llä on, sitä kauempana ytimestä elektroni on. Pääkvanttiluku voi saada arvot , missä vastaa kaikkein sisintä elektronikuorta.
Pääkvanttiluku ei ole elektronin muuttumaton ominaisuus, vaan n voi vaihtaa arvoa elektronin siirtyessä pääenergiatasolta toiselle. Näin voi käydä esimerkiksi, jos elektroni virittyy ja siirtyy korkeampaa energiaa vastaavalle ulommalle kuorelle. Tällöin pääkvanttiluvun arvo kasvaa. Samoin elektroni voi luovuttaa energiaa ja sen seurauksena siirtyä matalaenergisemmälle kuorelle, jolloin n saa pienemmän arvon. Kuitenkin , sillä kaikilla atomeilla on vähintään yksi elektronikuori. (Vrt. ioneilla kuten hapettuneella vedyllä voi olla tasan nolla elektronikuorta, koska ioni on luovuttanut kaikki elektroninsa – tällaisessa tapauksessa ei kuitenkaan ole elektronia, jolle asettaa pääkvanttiluku.)
Pääkvanttiluku jättää kertomatta, millä atomin orbitaalilla (pääenergiatasoa tarkemmalla avaruuden alueella) elektroni sijaitsee – sen kertoo elektronin sivukvanttiluku. Pääkvanttiluku antaa siis melko epätarkan, mutta kvanttifysiikassa ja -kemiassa hyödyllisen yleiskuvan elektronin todennäköisestä olinpaikasta atomin elektronipilvessä.
Katso myös Sivukvanttiluku Magneettinen kvanttiluku Spinkvanttiluku Bohrin atomimalli
Lähteet
Luokka:Kvanttimekaniikka Luokka:Kvanttikemia Luokka:Kemia