Stavropolin aluepiiri () on Venäjän federaation osa Pohjois-Kaukasiassa Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Rostovin alueeseen ja Kalmukiaan, idässä Dagestaniin, kaakossa Tšetšeniaan, etelässä Pohjois-Ossetiaan, Kabardi-Balkariaan ja Karatšai-Tšerkessiaan sekä lännessä Krasnodarin aluepiiriin. Aluepiirin pääkaupunki on Stavropol (1935–1943 nimenä Vorošilovsk). Stavropolin aluepiiri kuuluu vuonna 2010 perustettuun Pohjois-Kaukasian federaatiopiirin, jonka pääkaupunki puolestaan on aluepiirissä sijaitseva Pjatigorskin kaupunki.
Maantiede
Alueen itä- ja pohjoisosat ovat alankoa ja kuuluvat Kalmukkiaroon ja Nogaiaroon. Lounaaseen päin mentäessä maa kohoaa hiljalleen. Suurimmat joet ovat Kuban, Kuma ja Jegorlyk.
Väestö Stavropolin aluepiirin asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan aikaan 2 786 281. Väestöstä 42,8 prosenttia oli maaseutuasukkaita ja 57,2 prosenttia kaupunkilaisia. Aluepiirissä on keskimäärin 42,1 asukasta neliökilometrillä. Suurimmat kaupungit ovat Stavropol (398 539 as.), Pjatigorsk (142 511 as.), Kislovodsk (128 553 as.), Nevinnomyssk (118 360 as.) ja Jessentuki (100 996 as.). Yli 30 000 asukkaan kaupunkeja tai kaupunkityyppisiä taajamia ovat lisäksi Mineralnyje Vody (76 728 as.), Georgijevsk (72 153 as.), Mihailovsk (Михайловск, 70 981 as.), Budjonnovsk (64 624 as.), Izobilnyi (Изобильный, 40 555 as.), Svetlograd (Светлоград, 38 520 as.), Gorjatševodski (пгт Горячеводский, 36 967 as.), Zelenokumsk (Зеленокумск, 35 839 as.) ja Blagodavnyi (Благодарный, 32 725 as.).
Hallinto Aluepiiri on jaettu hallinnollisesti 26 hallintopiiriin ja 10 kaupunkialueeseen. Aluepiirin hallintoa johtavat kuvernööri, aluepiirin hallitus ja valtiollinen duuma.
Kaupunkipiirit
Budjonnovsk Georgijevsk Jessentuki Kislovodsk Lermontov
Mineralnyje Vody Nevinnomyssk Pjatigorsk Stavropol Železnovodsk
Piirit
Aleksandrovskojen piiri Andropovin piiri Apanasenkovskojen piiri Arzgirin piiri Blagodarnyin piiri Budjonnovskin piiri Georgijevskin piiri Gratšovkan piiri Izobilnyin piiri
Ipatovon piiri Kirovin piiri Kotšubejevskojen piiri Krasnogvardeiskojen piiri Kurskajan piiri Levokumskojen piiri Mineralnyje Vodyn piiri Neftekumskin piiri Novoaleksandrovskin piiri
Novoselitskojen piiri Petrovskojen piiri Predgornyn piiri Sovetskin piiri Špakin piiri Stepnojen piiri Trunovin piiri Turkmeenien piiri
Talous Aluepiirissä on kaivos-, elintarvike-, koneenrakennus- ja kemianteollisuutta sekä öljyn- ja maakaasuntuotantoa. Kaivosteollisuus tuottaa kivihiiltä ja värimetalleja. Maataloudessa on keskitytty maanviljelykseen, joka tuottaa viljaa, auringonkukan siemeniä, sokerijuurikasta, viiniä ja vihanneksia. Myös matkailu on tärkeä elinkeino. Alueella sijaitsevat kivennäisvesistään kuuluisat kylpyläkaupungit Kislovodsk, Pjatigorsk ja Jessentuki. Mineralnyje Vody on tärkeä liikenteen solmupiste rautatie- ja lentoasemineen.
Historia Toisessa maailmansodassa Saksa valtasi suurimman osan aluepiiristä loppukesällä 1942. Neuvostoliitto valtasi alueen kuitenkin takaisin seuraavana vuonna.
Lähteet
Aiheesta muualla
Torgovo-primyšlennaja palata Stavropolskogo kraja (aluepiirin kauppa- ja teollisuuskamari) (tppsk.ru)
*