thumb|Zoltán Kodályin muistolaatta Budapestissa Zoltán Kodály [koda:j] (16. joulukuuta 1882 – 6. maaliskuuta 1967) oli unkarilainen säveltäjä, etnomusikologi, opettaja, kielitieteilijä ja filosofi.
Kodály oli yksi ensimmäisistä perusteellisista kansanmusiikin tutkijoista. Hänestä tulikin myöhemmin yksi etnomusikologian uranuurtajista.
Kodály sävelsi koko elinikänsä. Hän kiinnostui vanhempana musiikin opetuksesta.
Elämä Kodály syntyi Kecskemétissä, mutta vietti suuren osan lapsuudestaan Galántassa ja Nagyszombatissa (nykyinen Trnava Slovakiassa). Kodály alkoi jo varhain viulunsoiton, ja oppi isältään, joka oli taitava amatöörimuusikko, musiikin peruskäsitteet. Opiskeltuaan sävellystä Hans Kösslerin opissa Budapestissa Kodály aloitti ensimmäisten joukossa kansanmusiikin tutkimisen. Tutkimusta varten Kodály kierteli kylissä ja keräsi kansanlauluperinnettä. Yhdessä Béla Bartókin kanssa hän julkaisi useita unkarilaisia kansanlaulukokoelmia. Kodály on myös säveltänyt paljon kansanmusiikkia kuoroteoksiksi.
Vuonna 1942 Kodály emeritoitui professorin virasta. Toisen maailmansodan päätyttyä hänestä tuli unkarilaisen taideneuvoston puheenjohtaja.
Sävellystyö Kodály sävelsi paljon pieniä teoksia, mutta myös täysmittaisen oopperan Háry János (1926), jota tosin ei ole kovin usein esitetty. Tunnetuimpiin teoksiin kuuluu myös sota-aikana (1944) solisteille, kuorolle, orkesterille ja uruille sävelletty messu Missa brevis.
Musiikkikasvatus Vuodesta 1907 Kodály työskenteli professorina Budapestin konservatoriossa musiikinopetuksen parissa. Hän julkaisi aiheesta useita kirjoja ja esseitä. Kodály'in oppeihin viitataan musiikinopetuspiireissä usein termillä Kodály-metodi, vaikka hän ei koskaan suunnitellut täsmällistä metodia, vaan lähinnä luonnosteli erilaisia ideoita.
Kodályn musiikkikasvatusfilosofia perustuu säveltapailuun: ihmisen oman äänen käyttämiseen ja kuuntelukyvyn kehittämiseen. Aikuiset tarjoavat lapselle rakennusaineita kehitykseen yhdessä lapsen kanssa laulaen, leikkien ja kuunnellen. Pohjana ovat synnyinmaan perinteiset lastenlaulut ja kansanlaulut.
Merkittäviä teoksia
Vokaaliteokset
1923: Psalmus Hungaricus
Näyttämöteokset / Singspielit
1926: Háry János - Singspiel, jossa neljä seikkailua, esinäytös ja jälkinäytös 1924–1932: Székely fonó (suom. transsilvanialainen kehräämö) 1946–1948: Czinka Panna
Orkesteriteokset
1933: Tansseja Galántasta
Kamarimusiikki
Sonaatti sellolle ja pianolle op. 4 Soolosellosonaatti op. 8 Sonatiini sellolle ja pianolle Duo viululle ja sellolle op. 7 Jousikvartetto No. 2 op. 10
Pianomusiikkia
9 Pianoteosta op. 3 7 Pianoteosta op. 11
Lähteet
Aiheesta muualla
Biography Naxos Biography Boosey Zoltán Kodály - A short biography International Kodaly Society
Luokka:Unkarilaiset säveltäjät Luokka:Unkarilaiset oopperasäveltäjät Luokka:Etnomusikologia Luokka:Unkarilaiset professorit Luokka:Unkarilaiset kielitieteilijät Luokka:Vuonna 1882 syntyneet Luokka:Vuonna 1967 kuolleet