Näsiä eli lehtonäsiä (Daphne mezereum), kansanomaisesti myös riidenmarja, on näsiäkasvien heimoon kuuluva pensas, joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Sen marjat ovat erittäin myrkyllisiä. Marjojen siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä (C38H38O10, CAS-numero 34807-41-5). Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu näsiöiden (Daphne) sukuun, jossa on noin 50 lajia.
Ulkonäkö ja koko pienoiskuva|left|Runsaasti kukkiva näsiä. pienoiskuva|left|Lehtiin puhjennut, marjova näsiä.
Kasvutapa ja lehdet Lehtonäsiä on 60–100 senttimetrin korkuinen kesävihanta pensas, jonka varret ovat vaalean harmaanruskeita, pystyjä ja pystyhaaraisia. Lehdet kasvavat oksissa kierteisesti ja ovat noin 6–8 senttimetriä pitkiä. Lehtien muoto on vastapuikea, suikea, lehtilaita on ehyt ja lehdet ovat alapuolelta sinivihreät.
Kukat ja hedelmät Lehtonäsiä kukkii maalis–huhtikuussa Etelä-Suomessa, ja Pohjois-Suomessa vasta toukokuussa. Kukat ovat väriltään vaaleanvioletteja, sinipunaisia tai joskus valkoisia. Ne puhkeavat varren kärjessä olevista vanhoista lehtienarvista ennen lehtimistä 2–4 kukan ryhminä. Kukissa ei ole teriötä, vaan ainoastaan verhiö, joka on kellomainen, tyvestä yhdislehtinen ja neliliuskainen. Verhiön halkaisija on noin 10 millimetriä. Kukassa on neljä pitkää ja neljä lyhyttä hedettä. Kukkien tuoksu on voimakas.
Kukista muodostuu punaisia, soikeita ja erittäin myrkyllisiä luumarjoja. Niiden siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä (C38H38O10, CAS-numero 34807-41-5).
Levinneisyys ja kasvupaikat Lehtonäsiä kasvaa lehdoissa ja lehtomaisissa metsissä. Se on kalkinsuosija. Lehtonäsiän kerääminen on Manner-Suomessa kielletty kaupalliseen tarkoitukseen ja se on Ahvenanmaalla kokonaan rauhoitettu.
Käyttö Historiallisesti lehtonäsiän osia on käytetty lääkekasvina. Särkevän hampaan koloon on laitettu näsiänkuorta. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole todettu, että sillä olisi lääkinnällisiä hyötyjä. Se on liian suurissa määrissä syötynä pikemminkin tappava, ja myrkyllisyyttä on hyödynnetty esimerkiksi ketunmyrkyn valmistukseen. Sitä käytetään myös koristekasvina. Ainakin Vienan Karjalassa näsiänmarjaa näytetään käytetyn kankaan punavärjäykseen.
Kasvintuhoajat Nisäkkäät jättävät lehtonäsiän rauhaan, sillä se on useimmille niistä tappavan myrkyllinen. On kuitenkin olemassa eläimiä, jotka pystyvät sitä syömään, kuten hanhet ja muut linnut. Marjoja syövät rastaat ja kanalinnut saattavat olla myös näsiän tärkeimpiä levittäjiä.
Lehtonäsiässä voi esiintyä punapahkasientä eli punanäppyä (Nectria cinnabarina).
Lähteet
Aiheesta muualla
Pohjolan kasvien pauloissa: Daphne mezereum – näsiä, lehtonäsiä Luopioisten kasvisto: Lehtonäsiä (Daphne mezereum)
Pherobase: Floral volatiles of Daphne mezereum
Kirjallisuutta
Luokka:Näsiät Luokka:Myrkylliset kasvit Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit