Heikki Johannes Kovalainen (s. 19. lokakuuta 1981 Suomussalmi) on suomalainen kilpa-autoilija, entinen Formula 1 -kuljettaja ja Super GT -sarjan mestari.
Formula 1 -uransa vuonna 2007 Renault-tallissa aloittanut Kovalainen teki joulukuussa 2007 sopimuksen McLarenin kanssa. Kovalainen ajoi McLarenilla kahden kauden ajan ja saavutti F1-uransa ainoan voiton Unkarin GP:ssä vuonna 2008. Vuosina 2010–2012 Kovalainen ajoi Caterham-tallissa. Kaudella Kovalainen ajoi kaksi viimeisintä F1-sarjan osakilpailuaan Lotus-tallissa tuuraten selkäleikkaukseen joutunutta Kimi Räikköstä.
Vuonna 2015 Kovalainen siirtyi japanilaiseen Super GT -sarjaan ajamaan Sard-tallissa. Kovalainen voitti sarjan mestaruuden kaudella 2016.
Ura Karting (1991–2000) thumb|150px|Kovalainen vuonna 2002. Kuten monen Formula 1 -kuljettajan, myös Kovalaisen ura alkoi karting-ammattilaisena vuonna 1999. Kovalaisen läpimurto alkoi kaudella 2000, jolloin hän kaasutteli MM-pronssille kartingin suurimmassa luokassa Super A:ssa.
Formula Renault (2001) Kartingratojen jälkeen hän ajoi British Formula Renault -sarjassa vuonna 2001, jonka Kimi Räikkönen oli voittanut edellisenä vuonna. Kauden saldona oli sarjan neljäs tila Kovalaisen ajaessa kaksi voittoa, kaksi paalupaikkaa, viisi palkintosijaa ja kolme nopeinta kierrosta joista hän sai vuoden tulokkaan tittelin. AKK palkitsi Kovalaisen vuoden 2001 suomalaistulokkaana.
Hän voitti muun muassa Elf Masters -kilpailun ennen kuin siirtyi Britannian Formula 3 -sarjaan, Renault'n F1-organisaatio kiinnitti lupaavan Kovalaisen nuorten kuljettajien kehitysohjelmaansa vuoden 2001 lopussa ja järjesti suomussalmelaiselle kaudeksi 2002 huippupaikan Englannin F3-sarjasta Fortec-tallista 2002.
Formula 3 (2002) Formula 3 -kausi alkoi vaikeasti, mutta alun jälkeen Kovalaisen kaudesta kehkeytyi erinomainen. Hän voitti sarjan yhdeksästä viimeisestä osakilpailusta viisi, ja sen lisäksi ajoi kolme paalupaikkaa ja nopeinta kierrosta. Hän oli sarjan loppupisteissä kolmas ja vuoden tärkeimmässä yksittäisessä kisassa Macaossa toinen. Kovalainen oli jälleen vuoden tulokas. Autosport-lehti rankkasi Kovalaisen vuoden 2002 parhaaksi F3-kuljettajaksi maailmassa.
World Series by Nissan (2003–2004) Kovalainen siirtyi vuonna 2003 World Series by Nissan -sarjaan, Gabord-talliin. Tallikaverina toimi Renault'n F1-tallin testikuljettaja Franck Montagny. Vastassa oli myös muutama entinen F1-kuljettaja. Montagny sai käyttöönsä Kovalaista paremman kaluston ja ajoi sarjan mestariksi. Kovalainen täydensi kuitenkin tallinsa menestystä yhdellä osakilpailuvoitolla ja sarjan kokonaispisteiden kakkossijalla. Kovalainen sai palkkioksi hyvästä kaudestaan F1-testit sekä Renault'n että Minardin autoilla.
Seuraavana vuonna 2004 Kovalainen ajoi Pons-tallissa voittaen kuusi kilpailua ja mestaruuden, lähimpänä haastajanaan Tiago Monteiro. Yhteensä Kovalainen keräsi 192 pistettä. AKK valitsi Kovalaisen vuoden autourheilijaksi Suomessa. Renault-talli käytti Kovalaista vuoden aikana useaan otteeseen F1-testikuljettajanaan.
Mestareiden kisa (2004) Joulukuussa 2004 Kovalainen voitti jokavuotisen Race of Champions -kisan, joka ajettiin Pariisissa, Stade de France-stadionilla. Kovalainen kukisti huippukuljettajista muun muassa Michael Schumacherin ja Sébastien Loebin, jälkimmäisen Citroënin tasavertaisilla WRC-autoilla ajetussa finaalissa.
GP2-ura (2005) Kovalaisen menestys Formula Nissan -sarjassa sai Formula 3000 -talli Arden Internationalin kiinnostumaan hänestä. Kovalainen pääsi Ardenin ensimmäiseksi kuljettajaksi GP2-sarjaan kaudeksi 2005. Hänen tallikaverinsa oli Nicolas Lapierre, joka oli aiemmin voittanut Macaon Formula 3 -GP:n. Renault käytti Kovalaista kertaalleen F1-varakuljettajana kaudella .
Kovalainen voitti GP2-kauden avauskilpailun San Marinossa ja sijoittui sprinttikisassa kolmanneksi. Kovalainen oli Espanjassa myös palkintopallilla, mutta keskeytti sprinttikisassa. Monacossa Kovalainen otti paalupaikan ja hallitsi kisaa, mutta huono varikkokäynti pudotti hänet viidenneksi. Euroopassa Kovalainen näytti potentiaalinsa voittamalla kisan vaikka lähti matkaan 17. ruudusta. Sprinttikisassa hän kuitenkin kolaroi José María Lópezin kanssa. Ranskassa Kovalainen voitti ja sijoittui sprinttikisassa kolmanneksi. Hän päävastustajansa kaudella oli Nico Rosberg.
Britanniassa, Saksassa ja Unkarissa Kovalainen oli säännöllisesti palkintopallilla ja pisteillä, muttei pysynyt Rosbergin kyydissä. Turkissa Kovalainen voitti sprinttikisan. Italiassa Kovalainen ajoi kauden toiseen paalupaikkaansa ja kisassa voittoon. Sprintissä Kovalainen oli viides, mutta johti Rosbergia pisteissä, kun vain neljä kisaa oli jäljellä. Katastrofaalisen Belgian viikonlopun jälkeen, jossa Kovalaisen kisat menivät pilalle turva-auto episodien takia, Rosberg ohitti hänet pisteissä. Viimeisissä kahdessa kisassa Bahrainissa Rosberg vei mestaruuden, voittamalla lauantain kisan, Kovalaisen sijoittuessa kolmanneksi. Kovalainen keskeytti sprinttikisassa.
Kovalainen keräsi 5 voittoa ja 105 pistettä. Viime metrien tappiosta huolimatta Renault'n tallipäällikkö Flavio Briatore vakuuttui Kovalaisen taidoista GP2-sarjassa ja palkkasi hänet F1-tallin testikuljettajaksi kaudelle 2006.
Formula 1 -ura Renault pienoiskuva|Kovalainen testaamassa Renault'n autoa vuonna 2006. Kaudella Kovalainen toimi Renault’n Formula 1 -tallin testikuljettajana ja ajoi 28 000 testikilometriä, ajaen eniten testikilometrejä kaikki F1-kuljettajat mukaan lukien. Kova työ palkittiin kilpakuljettajan paikalla seuraavaksi vuodeksi.
Kaudella Kovalainen nostettiin Renault'n kilpakuljettajaksi, tallikaverinaan Giancarlo Fisichella. Asiasta tiedotettiin 6. syyskuuta 2006.
2007 pienoiskuva|vasen|Kovalainen avauskilpailussaan Australiassa. Kovalaiselle avautui paikka Renault'ta, kun hallitseva maailmanmestari Fernando Alonso siirtyi McLarenille kaudeksi . Renault'n tallipäällikönä toimi Kovalaisen manageri Flavio Briatore. Renault oli aiemmalla kaudella voittanut sekä kuljettajien että valmistajien maailmanmestaruudet, joten tallin ja ulkopuolisten odotukset olivat kovat.
Debyyttikilpailunsa aika-ajoissa Australiassa Kovalainen jäi sijalle 13, kun tallikaveri Fisichella ajoi kuudenteen ruutuun. Kilpailussa Kovalainen oli lähellä ajaa pisteille, mutta pyörähdys ja mutkan leveäksi ajo jättivät hänet lopulta kymmenenneksi. Tallipäällikkö Briatore haukkui tulokkaansa, sillä samassa kilpailussa tulokaskuljettaja Lewis Hamilton ajoi McLarenilla kolmanneksi ja voittoihin tottuneen Briatoren odotukset olivat samalla tasolla.
Pistetili aukeni jo seuraavassa kisassa, Malesian GP:ssä. Kun kauden alun kaikissa kilpailuissa Renault'n sijoitukset alittivat odotukset, joutui Briatore myöntämään, ettei vika ollut kuljettajissa vaan autossa.
Kauden kuudennessa, Kanadan tapahtumarikkaassa kilpailussa Kovalainen onnistui nousemaan viimeisestä lähtöruudusta (22.) neljänneksi lukuisten turva-autoepisodien avittamana. Yhdysvaltain GP:ssa Kovalainen starttasi kisaan uransa siihen asti parhaasta lähtöpaikasta, kuudennesta ruudusta. Myös kilpailu sujui hyvin: hän johti ensimmäisten varikkokäyntien aikana F1-kilpailua ensimmäistä kertaa urallaan ja sijoittui lopulta viidenneksi. Yhdysvaltain osakilpailujen aikana tuli huhu, jonka mukaan Kovalainen siirtyisi kesken kauden Williamsille. Kaikki osapuolet kiistivät kuitenkin siirtokuviot. Seuraavissa kisoissa Kovalainen ajoi tasaisesti pisteille. Hän ajoi seitsemän kilpailun pituisen pisteputken.
Loppukaudella, sateisessa Japanin GP:ssa Kovalainen ajoi ensimmäistä kertaa F1-urallaan palkintosijalle oltuaan toinen. Samassa kilpailussa Kimi Räikkönen oli Ferrarillaan kolmas ja kahden suomalaiskuljettajan välillä nähtiin taistelu toisesta sijasta, kun Kimi Räikkönen yritti ohittaa Kovalaista siinä kuitenkaan onnistumatta. Kovalaisen toinen sija oli myös Renault’n kauden ainoa palkintokorokesijoitus. Vaikka alkukausi oli Kovalaiselle vaikea, niin loppukauden erinomaisilla otteillaan hän päihitti MM-sarjassa kokeneen tallikaverinsa Fisichellan.
Kauden päättäneessä Brasilian GP:ssä Ralf Schumacher osui lähdössä Kovalaiseen joka joutui ajamaan sen jälkeen hitaan kierroksen varikolle rengasrikon vuoksi. Kierroksella 37 auton takaripustus hajosi oletettavasti em. kolarin takia ja Kovalainen suistui ulos radalta. Tämä oli hänen F1-uransa ensimmäinen keskeytys ja hän sijoittui MM-sarjan lopputuloksissa seitsemänneksi. Keskeytettyään Kovalainen sivusi samalla tulokasennätystä yhdessä Tiago Monteiron kanssa ajettuaan maaliin 17 ensimmäisessä kisassa.
Kovalainen sijoittui lopulta MM-sarjassa seitsemänneksi. Hieman yllättäen Renault ei ollut halukas jatkamaan Kovalaisen sopimusta ja kaudeksi 2008 Kovalainen siirtyi ajamaan McLaren-tallin toista kilpa-autoa tallikaverinaan Lewis Hamilton. Siirto vahvistettiin 14. joulukuuta 2007.
McLaren 2008 pienoiskuva|Kovalainen Britannian Grand Prix:ssä Kaudeksi Kovalainen siirtyi McLarenille, aiemman kauden toiseen huipputalliin. Hänestä tuli sopimuksen varmistumisen myötä neljäs suomalainen McLarenin ratissa, seuraten Keke Rosbergia, Mika Häkkistä ja Kimi Räikköstä. Kovalainen aloitti McLarenin testaamisen tammikuussa Jerezin radalla.
Ensimmäisessä kilpailussa Australiassa Kovalainen johti kilpailua muutaman kierroksen ajan ja olisi voinut jopa voittaa, ellei turva-auto olisi tullut radalle hänen kannaltaan väärään aikaan. Kovalainen sijoittui lopulta viidenneksi. Malesiassa Kovalainen sijoittui kolmanneksi. Hän lähti kahdeksannelta sijalta, jonne hän oli joutunut saatuaan rangaistuksen radalla hidastelusta aika-ajoissa. Kilpailussa nähtiin kautta aikojen paras suomalaistulos, kun Kimi Räikkönen voitti saman kilpailun. Bahrainissa Kovalainen ajoi viidenneksi.
Vastoinkäymiset alkoivat toden teolla Barcelonan radalla ajetusta Espanjan GP:stä, jossa Kovalaisen auton rengas puhkesi arvioiden mukaan 220–240 km/h nopeudessa ja auto paiskautui päin rengasvallia. Onnettomuuden jälkeen Kovalainen vietti vuorokauden verran sairaalassa tarkkailussa, mutta selviytyi ilman vakavia vammoja. Seuraavissa kolmessa kilpailussa Kovalainen kärsi epäonnesta, keräsi vain yhden pisteen ja putosi MM-kärjestä yli 20 pisteen päähän. Turkin aika-ajoissa hän ajoi eturiviin toiseen ruutuun. Kisa meni kuitenkin jo alussa pieleen, kun takana ajanut Kimi Räikkönen osui Kovalaisen takarenkaaseen, aiheuttaen Kovalaiselle rengasrikon. Kovalaisen lopullinen sijoitus oli 12. Monacossa Kovalainen olisi lähtenyt neljännestä ruudusta, kunnes hänen autoonsa iski tekninen vika lämmittelykierrokselle lähdettäessä. Kovalainen joutui lähtemään varikon puolelta ja koko joukon viimeisenä. Kovalainen sijoittui viimeiselle pistesijalle kahdeksanneksi. Kanadassa tuloksena oli yhdeksäs sija. Ranskan GP:ssa Kovalainen oli neljäs. Hän saavutti aika-ajossa kuudennen sijan, mutta joutui lähtemään kisaan kymmenennestä ruudusta saatuaan tuomaristolta rangaistuksen Mark Webberin estelystä.
Britannian GP:n aika-ajoissa Kovalainen saavutti uransa ensimmäisen paalupaikan yli puolen sekunnin erolla Mark Webberiin. Sateisessa kisassa Kovalainen johti pitkään mutta sijoittui lopulta viidenneksi.
Unkarin GP:ssa Kovalainen ajoi voittoon Felipe Massan Ferrarin hajottua kaksi kierrosta ennen maalia. Hänestä tuli kaikkien aikojen 100. GP -voittaja. Kilpailussa sivuttiin samana vuonna Malesiassa saavutettua parasta suomalaistulosta, kun Kimi Räikkönen sijoittui kolmanneksi ja Nico Rosberg uudelleen 14. sijalle.
Euroopan GP:ssa Kovalainen oli neljäs. Belgiassa Kovalainen ajoi aika-ajoissa kolmanneksi ja keskeytti kisassa seitsemänneltä sijalta kierros ennen maalia tekniseen vikaan. Italiassa hän ajoi sateisissa aika-ajoissa toiseksi ja taisteli voitosta Sebastian Vetteliä vastaan. Vettel vei kuitenkin lopulta voiton.