Belgian asevoimat (, ) muodostuu neljästä puolustushaarasta: maavoimista, merivoimista, ilmavoimista ja lääkintäjoukoista.Belgian asevoimien kotisivut Vuodesta 2022 siihen ovat kuuluneet myös kybervoimat.
Belgian asevoimat on tiivisti kytketty Natoon, joten sen kaikki osat voidaan tarvittaessa liittää monikansallisten joukkojen osaksi. Ammattisotilaista koostuvien joukkojen rahoitus perustuu valtion budjettiin ja sen toiminta on parlamentaarisessa valvonnassa.Belgium Countries and their cultures
Historia Vuosina 1830–1831 irtautuessaan Alankomaista Belgian odotettiin luovan puolueettoman puskurivyöhykkeen. Takaajina olleet Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Preussi mahdollistaisivat vain puolisotilaallisten joukkojen valvoman vyöhykkeen olemassaolon. Nopeasti kuitenkin todettiin vakinaisten joukkojen tarve. Asevelvollisuuteen perustuva joukkojen perusta luotiin, mutta vain noin neljännes ikäluokasta kutsuttiin palvelukseen.
Ensimmäinen maailmansota Hieman ennen ensimmäisen maailmansodan puhkeamista Belgian asevoimiin kuului 19 jalkaväki-, 10 ratsuväki- ja 8 tykistörykmenttiä. Tukeviin joukkoihin kuului lisäksi pioneereja, linnoitusjoukkoja, rautatie sekä vartioyksiköitä. Kenttäarmeijan muodostaneet seitsemän divisioonaa liikkuvana osana ja 65 000 miestä oli sijoitettu linnoituksiin Antwerpenin, Liègen ja Namurin ympäristöön. Linnoitusten rakennustyöt oli aloitettu jo 1859 ja niitä oli tehty useassa vaiheessa, mutta osa oli edelleen kesken vuonna 1914.
Maailmansotien välillä Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Belgia allekirjoitti Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan kanssa puolustussopimuksen, jonka perusteella maa ylläpiti kahdentoista divisioonan asevelvollisuusarmeijaa aina vuoteen 1923 saakka. Vuoteen 1926 mennessä armeija oli supistunut kahteen aktiivipalveluksessa olevaan ja kahteen reservidivisioonaan. Puolueettomuus oli puolustuspolitiikan ydin, ja maa vaati takuut Saksan hyökkäyksen varalta Britannialta ja Ranskalta.
Nykyään Vuonna 2023 Belgian asevoimat ilmoitti lähettävänsä vuonna 2024 tuhat sotilasta ulkomaankomennuksille. Määrä on suurin kymmeneen vuoteen.
Belgian puolustusmenot eivät ole vuodesta 2014 lähtien kertaakaan olleet 2 % BKT:sta kuten Naton jäsenmaat ovat keskenään sopineet. Vuonna 2023 maa käytti 1,13 % BKT:staan puolustusmenoihin. Tämä on Nato-maista toiseksi pienin osuus. Euromääräinen puolustusbudjetti oli 6,658 miljardia euroa. Pääministeri Alexander De Croo sanoi heinäkuussa 2023, että maan on määrä nostaa puolustusmenojen osuus 2 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä siten, että vuonna 2030 osuus olisi 1,54 %.
Lähteet
Aiheesta muualla
*