USS Enterprise (runkonumerot CVAN-65 ja CVN-65) oli Yhdysvaltain laivaston ainoa Enterprise-luokan lentotukialus. Se luovutettiin laivastolle vuonna 1961, jolloin se oli maailman ensimmäinen ydinkäyttöinen lentotukialus ja toinen ydinkäyttöinen pinta-alus Yhdysvaltain laivastossa risteilijä USS Long Beachin valmistuttua muutamaa kuukautta aiemmin. Ydinkäyttöinen sukellusvene USS Nautilus otettiin käyttöön 1954 ja Neuvostoliiton siviilikäytössä oleva jäänmurtaja Lenin 1957.
Suunnittelu Alus perustui edeltävään Forrestal-luokkaan. Siinä käytettiin melko konservatiivista tekniikkaa. A2W-ydinreaktoreita oli peräti kahdeksan ja ne pyörittivät neljää potkuriakselia. Reaktorit oli sijoitettu aiempien lentotukialusten kattilahuoneiden paikalle. Koska ydinkäyttöinen alus ei tarvitse polttoainetankkeja omaa koneistoaan varten, säästynyt tila mahdollisti kaksinkertaiset lentopolttoainevarastot, mahdollistaen yhtäjaksoisen lentotoiminnan 12 vuorokauden ajan. Aluksen huippunopeus oli 35 solmua ja reaktorien polttoainesauvojen vaihtoväli viisi vuotta.Globalsecurity
Alun perin suunniteltiin kuuden Enterprise-luokan aluksen rakentamista. Alustyypin korkean hinnan johdosta viittä muuta ei lopulta edes tilattu.
Ydinkäyttöistä lentotukialusta suunniteltiin jo 1952, jolloin laivasto nimitti Newport News Shipbuilding and Drydock Companyn suunnittelemaan aluksen ja Westinghousen suunnittelemaan reaktorit. Alun perin presidentti Harry Truman hyväksyi 1950 suunnitelman, mutta se leikattiin budjetista 1953, kun ydinkäyttöisten alusten karkaava hinta sai kongressin ja puolustusministeriön kyseenalaistamaan niiden käyttökelpoisuuden. Korean sota antoi amiraali Hyman G. Rickoverille mahdollisuuden puolustaa hanketta ja sitä jatkettiin 1954.
pienoiskuva|USS Enterprise (taka-alalla) ja Ranskan laivaston lentotukialus FS Charles de Gaulle. Alus laskettiin vesille 24. syyskuuta 1960 ja sen ensimmäinen reaktori käynnistettiin 2. joulukuuta 1960. Ensimmäiseen tehtäväänsä se lähetettiin Välimerelle 1962. Loppuvuodesta Enterprise ja Yhdysvaltain 2. laivasto määrättiin saartamaan Kuubaa Kuuban kriisin yhteydessä. Kriisin jälkeen Enterprise palasi 6. laivastoon Välimerelle.
Ensimmäinen huolto ja polttoaineen vaihto suoritettiin lokakuussa 1964. Vuonna 1973 Vietnamin aselevon jälkeen alus huollettiin Bremertonissa Washingtonissa tukemaan laivaston uusinta F-14 Tomcat -lentokonetta.
pienoiskuva|right|Enterprisen tulipalo 14.1.1969. 14. tammikuuta 1969 laivalla tapahtui onnettomuus. Mk.32 -tyypin Zuni -raketti laukesi aiheuttaen 27 merisotilaan kuoleman. Sen lisäksi 314 henkilöä haavoittui ja 15 lentokonetta tuhoutui.http://www.history.com/this-day-in-history/explosion-rocks-uss-enterprise
Enterprisen vierailut Japanissa 1964 ja 1968 aiheuttivat maiden välien kiristymistä ja opiskelijamielenosoituksia sitä vastaan. Alkuvuodesta 2012 Enterprise lähetettiin viimeiselle partiomatkalle Persianlahdelle.http://www.washingtontimes.com/news/2012/jan/22/us-keep-11-aircraft-carriers-show-sea-power/?page=all
Käytöstä poistaminen
Alus poistettiin aktiivisesta palveluksesta 1. joulukuuta 2012 Norfolkin laivastotukikohdassa. Aluksen varastojen tyhjentäminen alkoi 3. joulukuuta ja sen valmistaminen ydinpolttoaineen poistoon aloitettiin. Alus hinattiin 20. kesäkuuta 2013 Huntington Ingalls Industriesille käytöstä poistamista varten, jolloin sen kahdeksasta reaktoriytimestä poistetaan ydinpolttoaine. Alus poistettiin 3. helmikuuta 2017 virallisesti palveluksesta Newport Newsissä ja samalla se poistettiin alusluettelosta.uscarriers.net
Aluksen museointia suunniteltiin, mutta mm. ydinreaktorien aiheuttaman turvallisuusriskin johdosta alus päätettiin romuttaa.
Aluksella on lempinimet The Big E, Mobile Chernobyl ja Three-Quarter Mile Island.
Lähteet USS Enterprise
Viitteet
Aiheesta muualla
Virallinen kotisivu Lennosto
Luokka:Yhdysvaltain laivaston lentotukialukset Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit