thumb|300px|Kaavakuva eläinsolusta ja sen osista: 1. Tumajyvänen 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Kalvorakkula 5. Karkea solulimakalvosto 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. Sileä solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen pienoiskuva|Valkosolu läpivalaisuelektronimikroskoopin kuvassa. Golgin laite näkyvissä alhaalla puoliympyränmuotoisina mustina renkaina. Golgin laite on tumallisten solujen kalvorakenteinen soluelin, joka osallistuu proteiinien muokkaamiseen lisäämällä niihin esimerkiksi hiilihydraattiryhmiä, jolloin syntyy glykoproteiineja. Golgin laitteen muita tehtäviä ovat eriterakkuloiden muodostaminen, eritettävän aineen pakkaaminen eriterakkuloihin, lysosomien kalvon muodostaminen sekä lysosomaalisten entsyymien valmistaminen. Lisäksi Golgin laite kuljettaa aineita solussa paikasta toiseen. Kasvisoluilla vastaavaa soluelintä kutsutaan myös diktyosomiksi.
Anatomisesti Golgin laite muodostuu lähinnä kalvorakenteista, joita kutsutaan sammioiksi eli sisternoiksi () Sisternoiden kupera puoli on kohti tumaa ja kovera kohti solukalvoa. Sen tuottamat glykoproteiinit ja muu aine näkyy mikroskoopissa lähinnä pieninä pisaramaisina muodostumina. RNA vaikuttaa osaltaan Golgin kalvoston kemiallisen toiminnan säätelyyn.
Nisäkkäiden maitorauhassoluissa eli alveolisoluissa Golgin laite muodostaa myös maidon laktoosin. Lähtöaineista glukoosi otetaan verenkierrosta ja galaktoosi syntetisoidaan alveolisolun sytoplasmassa.
Camillo Golgi löysi Golgin laitteen vuonna 1897 ja raportoi löydöstään virallisesti 1898. Golgin laitteen olemassaolosta kuitenkin kiisteltiin vuosikymmenten ajan; se vahvistettiin vasta 1950-luvulla.Life and Discoveries of Camillo Golgi
Katso myös Kuljetusvesikkeli
Lähteet
Aiheesta muualla
Solunetti: Golgin laite National Human Genome Research Institute (NHGRI): Golgi body National Center for Biotechnology Information (NCBI): The Golgi Apparatus
Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Soluelimet