Aleksandr Ivanovitš Kuprin (); (7. syyskuuta (J: 26. elokuuta) 1870 Narovtšat, Penzan kuvernementti, Venäjä – 25. elokuuta 1938 Leningrad, NeuvostoliittoC. D. Merriman, Kuprin, viitattu 23.5.2012) oli venäläinen kirjailija, lentäjä, toimittaja ja seikkailija.

pienoiskuva|200px|Aleksandr Kuprin 1910-luku

Kuprin sai sotilaskoulutuksen ja harjoitti sen jälkeen useita ammatteja. Hän asui vuosina 1907–1919 useaan otteeseen Suomessa ja oli maanpaossa vuodesta 1919, ensin Helsingissä, muutti sittemmin Pariisiin, josta palasi Neuvostoliittoon vuonna 1937.Otavan kirjallisuustieto, Otava 1990 s. 413

pienoiskuva|200px|Aleksandr Kuprin 1914

Kuprin oli kirjailijana realisti ja kirjoitti novelleja ja romaaneja, jotka kuvasivat erilaisten ammattialojen edustajia, kuten sotilaita, kalastajia ja talonpoikia.

Hän oli omana aikanaan erittäin suosittu ja hänet tunnetaan kertomuksista, joissa tapahtumat saavat yllättävän käänteen. Kuprin kirjoitti myös pidempää proosaa. Romaani Kaksintaistelu (Pojedinok, 1905, suom. 1906 ja 1968) kuvaa nuoria sotilashenkilöitä ja heidän puolisoitaan. Teos ilmestyi vuonna 1905 ja sen nähtiin heijastavan syitä juuri hävittyyn Japanin-sotaan. Sosiaalista kantaa ottavia teoksia olivat Moloh (Moolokin kita, 1896) ja Kuoppa (Jama, 1915, suom. 1967). Moolokin kita on tehdas, joka imee työläisten voiman. Kuoppa puolestaan kertoo bordellin asukkaiden ja asiakkaiden elämästä. Tätä sentimentaalista teosta on joskus kutsuttu naturalismin ilmentymäksi venäläisessä kirjallisuudessa.

Kuprinin teosten suomennoksia on julkaistu tekijänimillä A. Kuprin, A. I. Kuprin ja Alexander Kuprin.Fennica, Kansalliskirjasto, viitattu 23.5.2012

Suomennetut teokset Kaksintaistelu, venäjästä tekijän luvalla suomentanut Eino Kalima. Otava, 1906; 2. p. Otava, 1968; Erikoispainos. Kuvitus Madeline Crot. Ex libris (Concert Hall Society), 1970. Valkoinen villakoira y.m. kertomuksia, suomentanut Toivo T. Kaila. Otava, 1912. Voimakasta rakkautta (Fpotmah), romaani, venäjästä suomentanut K. K. Karisto, 1916. Alikapteeni Rybnikov, suomentanut Emil Mannstén. Karisto, 1919. Olesja, velhotyttö ja muita novelleja (Povesti i rasskazy), suom. S. Seraste. Gummerus, 1946. Valkoinen villakoira (Belyj pudel), suom. I. Letonmäki. Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1950. Moolok (Moloch), suom. Sylvi Nokelainen. Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, 1957. Kuoppa (Jama), romaani, suom. Juhani Konkka. Kirjamaailma, 1967. Valitut kertomukset, toim. ja suom. Juhani Konkka. WSOY, 1968. Syyskukkia sekä muita kertomuksia, suom. Kaarina Turja, kuvitus Patrick Rixson. Erikoisp. Ex libris (Concert Hall Society), 1972. Kaksintaistelu sekä Olesja, Granaattikoru (Poedinok, Olesja, Granatovyi braslet) suom. Eino Kalima & Juhani Konkka. [Uusi laitos]. Otava, 1975 Kadulta ja muita kertomuksia, suom. Eila Salminen. Karisto, 1981. Norsu (Slon) kuv. David Borovski, suom. Ulla-Liisa Heino. Raduga, 1984. Venäläisen kirjallisuuden helmiä. Karisto, 1997. (sis. Kuprin, A. I. Kadulta ja muita kertomuksia.) Junkkerit (Junkera, 1932) suom. Mika Rassi, Savukeidas 2011,

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Venäläiset kirjailijat Luokka:Venäläiset toimittajat Luokka:Neuvostoliittolaiset kirjailijat Luokka:Venäläiset sotilaat Luokka:Lentäjät Luokka:Vuonna 1870 syntyneet Luokka:Vuonna 1938 kuolleet