thumb|right|300px|Kupanitsan kirkko vuonna 1911. thumb|right|200px|Kupanitsan kirkko vuonna 2014. thumb|right|200px|Sisäkuva kirkosta. Kupanitsan luterilainen seurakunta on Inkerin kirkon seurakunta Leningradin alueella Venäjällä. Sen vuonna 1861 rakennettu kirkko sijaitsee Volossovan piirin Kupanitsan kylässä lähellä Volossovan kaupunkia. Historiallisesti alue kuuluu inkerinsuomalaisten 1600-luvulta lähtien asuttamaan Inkerinmaahan.
Historia Kaprion läänin Saaritsan pogostaan perustettu seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1647. Patronaattioikeus, oikeus asettaa papin viran haltija, kuului pitkään von Werdenhoffin aatelissuvulle, joka rakennutti seurakuntaan kirkon ennen vuotta 1674. Vuodesta 1684 lähtien Kupanitsassa oli pedagogi eli koulumestari.
Kupanitsan 1600-luvulla rakennettu puukirkko korvattiin 1740-luvulla uudella puukirkolla. 1700-luvun alussa seurakunnalla oli kappeli Sosnitsan kylässä, josta sittemmin tuli venäläinen asutus. 1800-luvun alussa jumalanpalveluksia pidettiin myös talonpoikien rakentamassa Korkan kappelissa. Uusi Pyhän Johanneksen kivikirkko valmistui Kupanitsaan vuonna 1861. Se peruskorjattiin vuonna 1901.
Vuonna 1860 seurakuntaan kuului noin 4 200 inkerinsuomalaista. 1800-luvun lopulla seudulle muutti paljon virolaisia. Vuonna 1894 virolaisia oli seurakunnassa noin 2 000 henkeä. Vuonna 1902 he perustivat itsenäisen Teskovan seurakunnan. Kupanitsan suomalaiseen seurakuntaan kuului vuonna 1905 noin 5 400 henkeä. 1920-luvulla Kupanitsan kirkkoa käytti myös paikallinen virolainen seurakunta. Kirkollinen toiminta jatkui neuvostoaikana 1930-luvulle saakka.
Kupanitsan kirkko suljettiin 1938, minkä jälkeen se toimi muun muassa vankilanaVirtuaali-Inkerin sivu Kupanitsasta. Toisen maailmansodan aikana seutu oli Saksan miehittämä ja kirkko oli jälleen käytössä. Vuonna 1943 saksalaiset siirsivät miehitysalueelle jääneen suomalaisväestön Suomeen, josta heidät sittemmin palautettiin Neuvostoliittoon. Inkeriläisiä ei kuitenkaan päästetty kotiseudulleen, vaan heidät karkotettiin aluksi muualle Venäjälle. Myöhemminkin vain harva onnistui palaamaan. Monet asettuivat Karjalan tasavaltaan ja Viroon tai ovat sittemmin muuttaneet Suomeen.
Inkerin kirkkoon kuuluva seurakunta perustettiin uudelleen vuonna 1988. Pyhän Johanneksen kirkko kunnostettiin 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa ja vihittiin uudelleen käyttöön.Artikkeli Leningradin alueen kulttuuri -tietosanakirjassa Kupanitsassa toimii myös Inkerin Liiton osasto.
Kupanitsan seurakunnan kylät 1900-luvun alussa Kupanitsan seurakuntaan kuului 72 kylää, joista 22 oli suomalais-venäläisiä sekakyliä: Hakuli () Hinnautio eli Hynnänautio () Homutta () Hylkysi () Jormonia () Kanasko () Kantola eli Kantokylä () Karstala () Kemppaala () Kivantsa eli Kivanitsa () Kolotitsa () Kolpovitsa () Korkka (), Korkkylä eli Korpikylä () Korotsa eli Koroskovitsa () Korpela () Koskova () Kottina I ja Kottina II () Kuivila () Kupanitsa () Laakanova () Laskovitsa () Lemusa () Lopitsa eli Klopitsa Markkova () Minkkova () Molkkova eli Smolkkova () Muratta () Niiskovitsa () Olkkuva eli Olkkova () Oravankylä () Orponia () Osertsa eli Oseritsa () Osnaakka eli Osnakka () Pekkola () Pieni-Kikkeri Pieni-Ontuksi () Piesala () Priiskova () Pulliala () Puolakkala Putina () Raaklitsa eli Raakelitsa () Rampala Rapala () Repla eli Nikoditsan Grebla () Riihikaivo () Rokovitsa () Roksova () Ronkkovitsa () Ruttenitsa () Röllä () Saahkonja () Saappola () Seltsa Seropitsa () Solkkova () Sumina () Suomen Pekunitsa Suomen Teskova (), Suuri-Kikkeri Suuri-Ontuksi () Sääpinä () Torossova eli Torosova () Tuomarinautio () Uusi-Hylkysi Uusi-Kemppaala eli Krantsila () Vesikkola () Volkova () Volossova eli Volosova Ärttylä eli Ärttölä ()
Nykyään seurakunnan kylät kuuluvat Leningradin alueen Volossovan ja Hatsinan piireihin.
Lähteet
Aiheesta muualla Kupanitsan seurakunnan sivusto , Virtuaali-Inkerin sivu Kupanitsasta Kupanitsan kirkko Leningradin alueen kulttuuri -tietosanakirjassa
Luokka:Inkerin historialliset luterilaiset seurakunnat