Vantaanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 21) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Vantaanjoki laskee Suomenlahden Vanhankaupunginselkään Helsingissä. Valuma-alueen vaikutusalueella asuu noin 1,1 miljoonaa ihmistä.
Yleistä Vesistöalueen sijainti Vantaanjoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on 1 685,92 neliökilometriä ja järvisyys 2,25 %. Valuma-alueen pituus on noin 60 kilometriä ja suurin leveys noin 45 kilometriä. Valuma-alue sijaitsee pääosin Uudellamaalla, mutta pohjoisessa se levittäytyy Kanta-Hämeen eteläosiin asti. Se ulottuu 14 kunnan alueelle: Hausjärvi, Riihimäki, Hyvinkää, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Vantaa, Helsinki, Loppi, Vihti, Espoo, Mäntsälä ja Sipoo.
Valuma-alueen vedenjakajan takana on viisi päävesistöä. Länsipuolella mereen laskee Siuntionjoen vesistö (22) ja Karjaanjoen vesistö (23), ja sen itäpuolella Sipoonjoen vesistö (20) sekä Mustijoen vesistö (19). Pohjoisessa jää vedenjakajan taakse Kokemäenjoen vesistö (35). Vantaanjoen suistoalueen itä- ja länsipuolelle jää vielä Suomenlahden rannikkoalueen pieniä valuma-alueita.
Pääuoman kulun ja pituuden määritys Vantaanjoen pääuomasta ei ole käytettävissä kirjallisuuslähteitä. Suomessa hydrologit valitsevat pääuomaan yleensä uomaverkoston jokihaaroista sen haaran, jonka keskimääräinen virtaama on suurin. Mikäli virtaamatietoja ei ole käytettävissä, valitaan pääuomaan yleensä se haara, jonka valuma-alueen pinta-ala on suurin. Pienellä alueella haaran valuma-alueen pinta-ala ja sen virtaama ovat yleensä keskenään verrannolliset. Alajuoksulla pääuomaan valitaan selvästi Vantaanjoki, johon yhtyy alajuoksulla kuitenkin Keravanjoki. Sen valuma-alueen pinta-ala on 391 neliökilometriä kun Vantaanjoella yläpuolista valuma-aluetta on edelleen 1 265 neliökilometriä (km²). Pääuomaksi valitaan Vantaanjoen haara, jota seurataan Tuusulanjoelle asti. Tuusulanjoen valuma-alue on 123 km² ja Vantaanjoen yläjuoksun 1 087 km² kokoinen. Seuraava suuri sivujoki on Luhtaanmäenjoki, jonka valuma-alue on 369 km² ja Vantaanjoella 698 km². Seuraavana ovat Palojoki, jonka valuma-alue on 95 km², kun Vantaanjoella se on 554 km², ja sitten Kytäjoki, jonka valuma-alue on 258 km², kun Vantaanjoen valuma-alue on enää 180 km². Näin olleen Kytäjoki kuuluu Vantaanjoen yläjuoksun sijasta vesistöalueen pääuomaan. Pienen matkan päästä Kytäjokeen yhtyy Keihäsjoki, jonka valuma-alue on 93 km², kun Keihäsjoen yläjuoksulla on vielä 151 km². Kytäjoki alkaa Kytäjärvestä, johon laskee vesistöviranomaisen mukaan kolme suurempaa jokea: Suolijärven lasku-uoma, Koirajoki ja Mustajoki. Näiden valuma-alueet ovat vastaavasti 47 km², 52 km² ja 31 km². Tämän vuoksi on pääuomaan valittava Koirajoki. Koirajoen valuma-alue ei ole Paikkatietoikkunassa jaettu enää pienempiin vesistöalueisiin, joten tarkastelu päättyy tähän. Koirajoki on melko kapean valuma-alueen laskujoki, joten sen sivuojat ovat pieniä. Sen pääuomaa on helppo seurata Koiralammille asti.
Pääuoman pituus on mahdollista selvittää Paikkatietoikkunan verkkopalvelusta, jonne vesistöviranomainen on tallentanut uomien pituudet. Laskemalla peräkkäisten uomaosuudet yhteen, saadaan hyvällä tarkkuudella selville pääuoman pituus. Vantaanjoen pituus suistosta Kytäjoen yhtymäkohtaan on 71,8 kilometriä. Kytäjoen pituus on 8,6 kilometriä ja kun siihen lisätään Kytäjärven ulapan osuus 2,3 kilometriä ja Koirajoen pituus 16,9 kilometriä Läyliäisiin asti, saadaan suistosta alkaen uoman pituudeksi 99,6 kilometriä. Jos Karttapaikasta mitataan vielä matka ojia pitkin Koiralammille, saadaan pääuoman pituudeksi 104 kilometriä. Koirajoen pieniä latvaojia ei tässä yhteydessä tarkastella.
Vesistöalueen jako Vesistöalueen toisessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy ylempänä sijaitsevaan vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä niin, että ylin yhtyy lähempänä alajuoksua. Pääuomaan kuuluvien vesistöalueiden linkit on lihavoitu : Vantaan alaosan alue (21.01) Keravanjoen valuma-alue (21.09) Tuusulanjoen valuma-alue (21.08) Lepsämänjoen valuma-alue (21.04) Luhtajoen valuma-alue (21.05) Vantaan yläosan alue (21.02) Palojoen valuma-alue (21.07) Kytäjärven alue (21.03) Keihäsjoen valuma-alue (21.06)
Vesistöalueen maaperä Merkittävä osuus Vantaanjoen valuma-alueesta on savi- ja silttikerrostumien peittämää (39 %). Savikerrokset ovat paikoin useiden kymmenien metrien paksuisia ja ne tasoittavat maankamaran epätasaisuuksia jokilaaksoissa. Vesistöalueen pohjois- ja luoteisosissa ovat moreenimaiden peittämiä (25 %). Niistä reunamoreeniharjanteita esiintyy Salpausselkien alueella. Sora- ja hiekkamuodostumat peittävät viidenneksen vesistöalueesta (19 %). Laajin tällainen alue sijaitsee Salpausselällä. Kallioalueita on 7 % vesistöalueesta. Niitä esiintyy pohjois-, luoteis- ja lounaisosissa vesistöaluetta.
Vesistöalueen rakenne Pääuoman sivu-uomia Sarakkeessa ”Etäisyys mereen” olevat luvut esittävät pääreitin kohta kilometreinä mitattuna Vanhankaupunginselältä Helsingistä.. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. Jos arvon edessä on tähti (*), on kyseessä vain lasku-uoman alajuoksun pituus. ”Virtaamalla” tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ) ja ”valuma-alue” on sen pinta-ala. Huomaa, että Koirajoki kuuluu pääuomaan, mutta on lisätty viimeiseksi joeksi, sillä se on latvauoma. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja ne on solukohdennettu rivin oikeassa sarakkeessa rivikohtaisesti. lasku-uomannimi pääuomankohta etäisyysmereen(km) joenpituus(km) virtaama(MQ)(m³/s) valuma-alue(km²) lähteet Vantaanjoki laskee Vanhankaupunginselkään Suomenlahdella. Longinoja Savela 2 5 12 3,3,4,4,–,4 Tapaninvainionpuro Tapaninvainio 3 ,3,3,–,–,– Tuomarinkartanonpuro Tuomarinkartano 4 ,3,3,–,–,– Siirtyy yhteisrajalta kokonaan Helsingin puolelle. Keravanjoki Tapaninvainio 6 65 3,0 391 3,3,4,5,1,4 Näsinoja Torpparinmäki 7 3,3,6,–,–,– Siirtyy Vantaalta Helsingin ja Vantaan yhteisrajalle. Tuusulanjoki Seutula 22 15 123 3,3,4,4,–,4 Luhtaanmäenjoki Tapola 27 37 3,7 369 3,3,4,5,1,4 Hankoja Peräjänkulma 28 3,3,6,–,–,– Siirtyy kokonaan Vantaan puolelle. Krapuoja Riipilä 36 5 23 3,3,4,6,–,4 Ruokosuonoja Murto 36 3,3,6,–,–,– Siirtyy Nurmijärveltä Tuusulan ja Vantaan yhteisrajalle. Palojoki Alikylä 39 42 95 3,3,4,4,–,4 Kurtoja Alikylä 41 2 14 3,3,4,4,–,4 Viitastenoja Ylikylä 42 5 10 3,3,4,6,–,4 Kylmänoja Ylikylä 44 3,3,6,–,–,– Kissanoja Nurmijärvi 50 3,3,6,–,–,– Valkoja Nurmijärvi 52 3,3,6,–,–,– Linnanoja Nurmijärvi 55 3,3,6,–,–,– Papinoja Nukari 58 3,3,6,–,–,– Huhkaimenoja Nukari 59 3,3,6,–,–,– Lohenoja Nukari 60 3,3,6,–,–,– Siirtyy Hyvinkäältä Nurmijärven puolelle. Vantaanjoki Veikkari 76 26 180 3,3,4,4,–,4 Keihäsjoki Kytäjoki 81 21 93 3,3,4,5,–,4 oja Suolijärvestä Kytäjärvi 86 * 0,2 47 3,3,4,4,–,4 Mustajoki Kytäjärvi 87 31 3,3,4,–,–,4 Siirtyy Lopelta Hyvinkään puolelle. Koirajoki Kytäjärvi 87 20 52 3,3,4,5,–,4 Valuma-alueen latvauomat, jotka laskevat Kytäjärveen, ovat lähes yhtä suuret,mutta Koiraoja on niistä suurin. Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet , 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu , 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu , 5 =Virho ry , 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä
Longinoja Longinoja on noin 6 kilometriä pitkä kaupunkipuro, jonka valuma-alueen pinta-ala on 12,24 neliökilometriä. Se laskee Vantaanjokeen koillisesta joen alajuoksulla ja virtaa pääosin Malmin ja Pukinmäen kaupunginosissa. Puro on 2020-luvulla kunnostettu ja tunnetaan taimenpurona.
Keravanjoki Keravanjoki on Vantaanjoen pisin ja toiseksi suurin sivujoki. Se yhtyy Vantaanjokeen Helsingin ja Vantaan rajalla ja saa alkunsa Hyvinkään Ridasjärvestä. Tämän jälkeen se virtaa Hyvinkään, Tuusulan, Järvenpään, Keravan, Sipoon ja Vantaan alueilla. Keravanjoen sivujokia ovat Kylmäoja, Rekolanoja ja Ohkolanjoki. Ohkolanjoki, joka on Keravanjoen suurin sivujoki, saa alkunsa Keravanjärvestä Hyvinkään ja Mäntsälän rajalla, virtaa Mäntsälän Ohkolan kylän kautta etelään ja yhtyy Keravanjokeen Järvenpään, Mäntsälän ja Sipoon rajalla.https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/118819_kaupsu_rekolanoja21112005.pdf
Näsinoja–Tuomarinkylänoja Näsinoja–Tuomarinkylänoja on kaupunkipuro, joka laskee Vantaanjokeen lännestä hiukan Keravanjoen suusta pohjoiseen ja virtaa Haltialan ja Tuomarinkylän alueilla.https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/NasinojaTuomarinkylanoja_kunnostetaan_vi(2020)
Tuusulanjoki Tuusulanjoki yhtyy Vantaanjokeen koillisesta Vantaalla ja saa alkunsa Tuusulanjärvestä. Tuusulanjärveen laskee Vuohikkaanojan kautta Rusutjärvi. Jokilaakson kulttuurimaisemaa arvostetaan nyt, kun asutus alkaa levitä sinne.
Luhtaanmäenjoki Luhtaanmäenjoki on Vantaanjoen suurin sivujoki, joka muodostuu alajuoksulla toisiinsa yhtyvästä Lepsämänjoesta ja Luhtajoesta, joiden uomien pituudet ovat vastaavasti 40 ja 41 kilometriä. Lepsämänjoki, alajuoksulla nimenä Luhtaanmäenjoki, yhtyy Vantaanjokeen lännestä Vantaan Keimolassa. Joki saa alkunsa Nurmijärven Röykästä ja virtaa ensin Nurmijärven Lepsämän kautta etelään ja sitten Vantaan Vestran kautta länteen. Lepsämänjoen suurimmat sivujoet ovat Härkälänjoki, Lakistonjoki ja Hangasjoki. Lepsämänjoen valuma-alueella sijaitsee Nuuksion kansallispuiston pohjoisosien järviylänkö, joka on toinen Vantaanjoen vesistöalueen järvialueista. Ylisjoki eli Luhtajoki Luhtaanmäenjoen toinen haarajoki. Se virtaa alas pohjoisesta Nurmijärven Rajamäen, Nurmijärven kirkonkylän ja Klaukkalan sivuitse ja yhtyy Luhtaanmäenjokeen pari kilometriä tämän joensuusta. Luhtajoen valuma-alueen suurin järvi on Valkjärvi Klaukkalassa.
Palojoki Palojoki yhtyy Vantaanjokeen koillisesta Nurmijärven Palojoella. Vaikka sen valuma-alue on pieni, on joella pituutta 42 kilometriä. Joen latvoilla sijaitsee Tuusulan Jokelan taajama.
Kytäjoki Kytäjoki, joka tulee lännestä ja yhtyy Vantaanjokeen Hyvinkäällä, on Vantaanjoen kolmanneksi suurin sivujoki. Se on suurempi kuin Vantaanjoen latvaosuus, joten se muodostaa Vantaanjoen vesistöalueen pääuoman latvaosuuden. Kytäjoen valuma-alueella on toinen Vantaanjoen vesistön tiheästä järvialueesta. Järvialue sijaitsee metsäisellä ylänköalueella, jossa sijaitsevat esimerkiksi Kytäjärvi Hyvinkäällä, Suolijärvi Hyvinkään ja Riihimäen rajalla ja Hirvijärvi Hyvinkään, Riihimäen ja Lopen rajalla. Kytäjokeen laskee sen alajuoksulla etelästä Kytäjän itäpuolelta Lopen Läyliäisten Keihäsjärvestä alkunsa saava Keihäsjoki. Lännestä Kytäjärveen laskee niin ikään Lopen Läyliäisistä Koirajoki.
Paalijoki Paalijoki on Vantaanjokeen luoteesta laskeva pieni 10 kilometriä pitkä sivujoki Hyvinkäällä ja Riihimäellä. Sen lähdejärvi on Paalijärvi Riihimäellä. Paalijoki on puro, jota on 2000-luvulla kalataloudellisesti kunnostettu. Joki virtaa alajuoksullaan Paalijoen kanjoniin, joka on ulkoilijoiden suosiossa.
Herajoki Herajoki on Vantaanjokeen luoteesta laskeva pieni sivujoki Riihimäen Herajoen kylässä. Joen latvahaaran Epranojan varressa on luonnonsuojelualue. Joen nimi viittaisi ojaan, josta "heruisi" koko ajan vettä.
Vesistöalueen koskia Palojoessa on ollut Rauhakoski ja Tuusulanjoessa Myllykylän koski. Muista vesistöalueen koskista on käytettävissä tarkempia tietoja.
Vantaanjoen koskia ja patoja