In the Bleak Midwinter on joissakin äänestyksissä jopa maailman parhaaksi valittu perinteinen joululaulu, joka perustuu englantilaisen runoilijan Christina Rossettin tekstiin vuodelta 1872. Teksti julkaistiin lauluna ensimmäistä kertaa vuonna 1906, Gustav Holstin säveltämällä melodialla. Harold Darken säveltämä versio on vuodelta 1911.Darke, Harold: In the Bleak Midwinter. SATB and Organ Stainer & Bell Vuonna 2008 se äänestettiin Isossa-Britanniassa kaikkien aikojen parhaaksi joululauluksi Darken sävelmään liittyneenä. Laulusta on myös suomenkielinen käännös Ruotsin kirkon virsikirjassa, virsi 428 ”Aikaan keskitalven saapui myrskysää”. Virren suomennos on Anna-Mari Kaskisen.Virren teksti on 4-säkeistöinen, englanninkielisen tekstin 4. säkeistö on jäänyt pois.
Sanat
Laulussa on alun perin ollut viisi säkeistöä, joista kolmas säkeistö on jätetty pois useimmista nuottikirjoista.
Alkuperäinen sanoitus englanniksi(1872 Rossetti) Suomenkielinen sanoitus(1993 Kari Ala-Pöllänen) © Teosto Suomenkielinen sanoitus(2002 Martti Haapakoski) © Teosto Suomenkielinen sanoitus(2018 Ion Mittler)CC BY-SA 4.0Ruotsin kirkon virsikirja
virsi 428 (Käännös Anna-Mari Kaskinen, 1997)In the bleak mid-winterFrosty wind made moan;Earth stood hard as iron,Water like a stone;Snow had fallen, snow on snow,Snow on snow,In the bleak mid-winterLong ago.Talviyöhön synkkääntuuli vaikeroi,järven pintaa jäistä...Keskitalven synkättuulet tuivertaa,jäässä veet on aivan.Talven pakkasessatuuli huokailee,järven jää huurteessa,lunta putoilee.Taas ajatuksissajoulun aikanaihme tuossa maassakerran kaukana.Aikaan keskitalven saapui myrskysää.
Maan jo lumi peitti,
meret kattoi jää
- -.Our God, heaven cannot hold HimNor earth sustain,Heaven and earth shall flee awayWhen He comes to reign:In the bleak mid-winterA stable-place sufficedThe Lord God Almighty —Jesus Christ.Enkelitkin silloinsaapui katsomaan,suurin väkijoukointähän maailmaan:Siellä neito sievälasta keinuttaa,poikaa aivan pientäuneen tuudittaa.Kaikkivaltiasko kylmää säikähtää?
AIkaan keskitalven
hänkö yksin jää?
- -Enough for Him, whom CherubimWorship night and day,A breastful of milkAnd a mangerful of hay;Enough for Him, whom AngelsFall down before,The ox and ass and camelWhich adore.Talliin seimi pieniheiniin tehty on,härkä sekä aasivierellänsä on.Lapsi, jolle taivas laulaa kiitostaan
syntyi äidin helmaan
- -Angels and ArchangelsMay have gathered there,Cherubim and seraphimThronged the air;But only His MotherIn her maiden blissWorshipped the BelovedWith a kiss.Mutta niillä lahjaaei oo hienoa,vain yhteistä aikaaja mieltä jaloa.What can I give Him,Poor as I am? —If I were a ShepherdI would bring a lamb;If I were a Wise ManI would do my part, —Yet what I can I give Him, —Give my heart.Mitä voisin antaa,köyhä tällainen?Voisin tuoda lampaan,jos oisin paimen.Tietäjä jos oisin,neuvon antaisin.Mitä voin, annan sen:nöyrän sydämen.Minkä kalliin lahjan voisin ojentaa?
Lampaan vaiko aarteen
Rossettin laulu kuvaa joulun tapahtumia vastakohtia käyttäen. 1. säkeistöä voidaan nimittää inkulturaatioksi, alkuperäisten tapahtumien siirtämiseksi uuteen ympäristöön, talviseen Pohjois-Eurooppaan, suorasanaisesti käännettynä "Kolean keskitalven aikaan / pakkasviima valitti, / maa oli kova kuin rauta, / vesi kuin kivi, / oli satanut lunta, lumen päälle, lunta, lunta, / kolean keskitalven aikaan, / kauan sitten”. Anna-Mari Kaskisen kääntämänäː ”Aikaan keskitalven saapui myrskysää, Maan jo lumi peitti, meret kattoi jää”.
Sävelmä Laulun eniten käytetty sävelmä on tunnetun englantilaisen säveltäjän Gustav Holstin sävellys vuodelta 1906. Erikoista on, että Rossettin runossa on säkeissä eri määrä tavuja, joten sitä ei liene alun perin tarkoitettu lauluksi. Useimmissa käännöksissä, niin myös suomennoksessa on kuitenkin säännöllinen runomitta. Holstin sävelmä kuitenkin antaa myöten siten, että Rossettin tekstin laulaminen on mahdollista.
Holst tunnetaan myös klassisen musiikin säveltäjänä. Hänen isänsä oli ruotsalainen, äiti englantilainen. Hänen isoisänsä oli kotoisin Latviasta, säveltäjä Gustavus von Holst. Hän vaikutti Englannissa säveltäjänä ja kapellimestarina. Alun perin hän oli maalaiskanttori ja kuoronjohtaja, mutta tuli eräällä operetillaan niin kuuluisaksi, että ovet sävellysopintoihin aukesivat. Holstista tuli huomattava sinfonikko, jonka tunnetuinta teosta ”Planeetat” vuosilta 1913–1917 esitetään yhä. Hän toimi säveltäjä Vaughan WIlliamsin työtoverina English Hymnal -kokoelman toimittamisessa. Williams pyysi Holstia säveltämään kolme tekstiä, ja yksi niistä oli Rossettin laulu. Se julkaisiin English Hymnal -kokoelmasa nimellä "Cranham".
Lähteet
Aiheesta muualla In the Bleak Midwinter for SATB In the Bleak Midwinter for SATB (Harold Darke setting)
Luokka:Brittiläiset jouluvirret Luokka:Suomenkieliset jouluvirret