thumb|Narvanjoen vesistöalueessa vaaleanvihreä rajattu alue esittää Peipsijärven valuma-aluetta. Želtša laskee Peipsijärveen sen itäpuolelta. pienoiskuva|Lugan ylänkö sijaitsee Pihkovan alueen kartan pohjoisosassa (keltainen alue). Želtša () on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella Outovan- ja Strugi-Krasnyjen piirissä virtaava joki, joka laskee Peipsijärveen.
Joen kulku Želtša on 107 kilometriä pitkä ja se laskee Peipsijärven itärantaan aivan järvenosan kaakkoisosaan Remdan niemimaan pohjoisrantaan. Joen lähteet sijaitsevat Lugan ylängöllä Strugi-Krasnyjen puolella Tvorožkovon () kylässä ja sen järvien luoteispuolella. Se virtaa ensin 16 kilometriä luoteeseen päin ja kääntyy Juhnovossa () länteen. Matkalla siihen yhtyy Ostroovjanka () joen itäpuolelta. Joki ylittää piirirajan siirtyen siten Outovan piiriin. Jo viiden kilometrin päässä joki kääntyy Vološovossa () lounaaseen ja samalla siihen yhtyy pohjoisesta lyhyt Olhovets () ja heti perään siihen yhtyy etelästä valuma-alueen toiseksi suurin sivujoki Jeglina, joka kasvattaa Želtšan uomaa leveyttä selvästi. Joki mutkittelee länteen päin ja kahdeksan kilometrin päässä siihen yhtyy useita sivujokia. Etelästä päin tulee suurin sivujoki Nižnjaja Belka ja pohjoisesta sekä Tšetševinka () että Bolosjanka (). Želtša on jo alkanut meanderoida kapeassa jokilaaksossaan, mutta sivujokien vedenlisäyksen jälkeen meanderointi on jatkossa voimakkaampaa. Joki suurenee taas samalla, kun siihen yhtyy muutaman kilometrin matkalla useita sivujokia: Doštšenka (), Krapivenka () ja Perenka (). Jammin () taajamassa on tehty vesistöjärjestelyitä ja joki on tänne Peipsijärveltä asti purjehduskelpoinen, sillä Peipsijärven vedenpinnankorkeus ylettyy tänne asti . Jammissa Želtšaan yhtyy lisää jokia. Niistä merkittävimmät ovat Dubenka () ja Osnitsa (). Uoma laajenee nyt ja se muodostaa kolmen järven ketjun. Ensimmäinen järvi Užinskoje laskee salmen tapaista uomaa myöten seuraavaan järveen Dolgoje. Myös tämä yhtyy seuraavaan järveen Velinoon salmea myöten. Želtša jatkaa varsin leveänä ensin viisi kilometriä etelälounaaseen, mutta se alkaa hiljalleen kääntyä kohti länsilounasta ennen kuin se laskee Peipsijärveen Želtšanlahdella (). Joen tulvatasanko on kosteikkoa ja seutu on muutenkin alavaa ja soistunutta. Erityisesti Nizovitsyn () kylän jälkeen on jokimaisema rehevää. Erityisesti lyhyt sivujoki Remda (), joka on leveämpi kuin Želtša itse, laajenee yläpäästään pyöreäksi Vladytšnojen järveksi. Sekä Remdan että Vladytšnojen ympäristö on suomaata.
Luontoarvoja Remdan suojelualue () seuraa joenuomaa suistosta Gorelka () ojalle asti ja rajaa alueen itä-länsi-suuntaisesti. Suojelualue kattaa koko Remdan niemimaan ja se rajautuu etelässä Tšornajajokeen.
Valuma-alue, sivujoet ja järvet Yleistä Želtša sijaitsee Narvanjoen vesistöalueen Peipsijärven alueella. Se laskee Peipsijärveen, mistä sen laskujoki Narvanjoki jatkaa pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Itämerellä Suomenlahteen. Želtšan valuma-alue sijaitsee Pihkovan alueella. Pääosa siitä kuuluu Outovan piiriin, mutta osa latva-alueista ylettyvät Strugi-Krasnyjen piirin alueelle asti. Želtšan valuma-alueen pinta-ala on 1 220 neliökilometriä.
Sen valuma-alue rajautuu etelässä Tšornajan valuma-alueeseen, pohjoisessa pieniin Kunan, Gdovkan ja Tšorman valuma-alueisiin, koillisessa Pljussan ja sen sivujokien Tšornajan ja Ljutan valuma-alueisiin sekä kaakossa vielä Velikajan sivujoen Pihkovanjoen valuma-alueeseen.
Sivujokia Želtšan suurimpia tai merkittävimpiä sivujokia ja -ojia on esitelty alla taulukossa.
yhtyy Želtšaan (km suusta) nimi nimi() pituus(km) valuma-alue(km²) lähde 3 Remda Ремда 6 1 Kuritsa Курица 2 Vetka Ветка 2 Gorelka Горелка 2 Petrovka Петровка 2 35 Dubenka Дубенка 22 1 38 Osnitsa Осница 10 1 42 Perenka Перенка 10 1 52 Krapivenka Крапивенка 21 1 Doštšenka Дощенка 2 Tšetševinka Чечевинка 2 Volosjanka Волосянка 2 61 Nižnjaja Belka Нижняя Белка 41 1991 Žukov Жуков 2 76 Jeglina Еглина 38 1831 Olhovets Ольховец 2 Ostroovjanka Остроовянка 2 Lähteet: 1 = , 2 =
Järviä Želtšan valuma-alueella sijaitsee arviolta toista sataa järveä. Järvistä Užinskoje, Dolgoje ja Velino sijaitsevat joenuomassa. Uoman lähellä on vielä muitakin järviä, kuten esimerkiksi vierekkäiset Boborovo (), Dolgojen (, pieni) ja Gorodištše (), näiden pohjoispuolella Beloje ja Tolbino () sekä kolmen läpivirtausjärven pohjois- ja eteläpuolella järvet Plotkino, Tobolki (), Ploskoje () ja Zasušenje (). Jammin ympäristössä on pieniä järviä, kuten Ženskoje (), Dorožka ja Pušno.
Muut Želtšan valuma-alueen järvet sijaitsevat sivujokien alueilla. Latvavesistössä on Ostroovjankan pääjärvenä Boldyrevskoje (), Jeglinajoella pieni Podolskoje, Nižnjaja Belkalla suuri Zabelskoje ja sen pohjoispuolella pieni Dudno (), Bolosjankalla on pääjärvenä Nadozerje, Osnitšalla samoin Vjažištše sekä ylempänä sijaitseva Bolšoje Brannoje, sitten Dubenkan alajuoksulla ovat Dubno, Jamskoje () ja Vzgljadovo ja Želtšan alajuoksulla Remdan pääjärvenä Vladytšnoje.
Hallintoalue Valtiollisen vesistörekisterin mukaan joki ja sen valuma-alue kuuluu Itämeren valuma-alueen piiriin (). Joen vesistörekisterin numero on 01030000312102000027411 . Venäjän puoleisten vesistöjen hallintorakenteesta ei ole tässä tietoa, mutta alue sisältyy kokonaan Pihkovan alueeseen.
Huomautuksia
Lähteet
Luokka:Outovan piiri Luokka:Strugi-Krasnyjen piiri Luokka:Pihkovan alueen joet *