Luostarikortteli oli yksi Turun neljästä keskiaikaisesta kaupunginosasta. Muut kaupunginosat olivat Turun tuomiokirkon välittömässä läheisyydessä sijaitseva Kirkkokortteli, tuomiokirkosta kaakkoon sijaitseva Mätäjärven kortteli ja joen vastakkaiselle rannalle kasvanut Aninkaisten kortteli. Luostarikorttelin keskiaikainen kaupunkirakenne säilyi 1800-luvun alkuun asti: Turun palon jälkeen se korvattiin uudella ruutukaavalla.
Ilmaisut ”täl pual jokke” ja ”tois pual jokke” viittaavat juuri tähän keskiaikaiseen korttelijakoon. Luostarikorttelin sijainti Vartiovuoren ja Aurajoen välissä, lähellä Tuomikirkkoa, sijoitti sen kaupungin syntysijoille, tälle puolelle jokea.
Luostarikorttelin nimi viittaa Kaskenmäen rinteessä sijainneeseen dominikaanikonventtiin. Tämän Pyhän Olavin konventin toiminta loppui reformaatioon ja vuonna 1537 sattuneeseen tulipaloon, jonka jälkeen se hävisi kaupunkikuvasta. Kaupunginosan ja katujen nimissä luostarin muisto kuitenkin säilyi vuosisadat.
Korttelin rakenne Luostarikorttelia halkoi yksi kaupungin neljästä tärkeästä sisääntuloväylästä: Hämeenlinnasta tuleva Hämeenkatu. Lähempänä jokirantaa kulki kapeampi väylä, Luostarin jokikatu, josta erkani Luostarin välikatu. Molemmat kadut johtivat kaupungin torille, joka sijaitsi nykyisen Vanhan Suurtorin kohdalla. Luostarin välikadun linja jatkui naapurikorttelin eli Kirkkokorttelin kautta Tuomiokirkolle asti. pienoiskuva|Gangiuksen kartta 1634. pienoiskuva|Tillbergin kartta vuodelta 1818, kopio vuoden 1808 kartasta. Keskiajan lopulla Luostarikortteli käsitti vajaa sata tonttia. Maanmittari Johan Tillbergin laatimassa Turun kaupunkimittauksessa ja siihen liittyvässä kartassa vuodelta 1808 näkyy kaupungin kasvu. Tuolloin Luostarikortteliin kuului kaikkiaan 183 tonttia.
Luostarikorttelin vaiheita Isovihan aikana Turku oli kahdeksan vuotta venäläismiehityksessä (1713–1721). Kun Uudenkaupungin rauhan jälkeen turkulaisia palasi Ruotsista, suuri osa kivitaloista oli purettu. Jälleenrakennus oli hidasta ja matkakuvaus kertoo harmaasta ja matalasta kaupungista vielä 15 vuotta myöhemmin.
1700-luvun lopun taloudellisella nousukaudella kaupunkiin kohosi yhä enemmän uusia rakennuksia. Luostarikorttelissa suurin osa rakennuskannasta uudistui viidessä vuosikymmenessä. Katukuva kävi värikkäämmäksi, kun punamullan rinnalle tulivat öljymaalit, joihin tosin oli varaa vain harvoilla.
Luostarikorttelin tarina päättyi Turun paloon syyskuussa 1827. Uudessa ruutukaavassa vanhan korttelijaon korvasivat nykyiset numeroidut kaupunginosat. Osa Luostarikorttelin rakennuksista säästyi palolta, sillä ne olivat suojassa tulimyrskyltä Vartiovuoren takana. Alueella toimii Luostarinmäen museokortteli.
Luostarikorttelin tontteja Johan Tillbergin vuonna 1808 tekemän kartan mukaan Luostarikortteli käsitti tuolloin noin 180 numeroitua tonttia. Luostarinmäen palolta säästyneitä tontteja ja taloja käsitellään artikkelissa Luostarinmäen museokortteli kohdassa Luostarinmäen talot ja pihapiirit. Osa tonteista ja taloista oli 1800-lukuun mennessä saanut vakiintuneen nimen joko tontilla pitkään asuneen suvun tai muun tonttiin liittyvän asian mukaan. Tässä on listattu joitakin tällaisia tontteja. Nimien lähteenä on käytetty Dahlströmin topografista kortistoa. Suluissa oleva numero viittaa Tillbergin kartan numerointiin.
Raatihuone (1), ks. Bernerin raatihuone Brinkkala (4), ks. Brinkkalan talo Wolle (5) Hovioikeus (6), nykyisen Katedralskolanin kohdalla Schaefer (7), nykyisen Katedralskolanin kohdalla Thorwöst (9/11), Katedralskolanin nykyisen liikuntasalin/pihan paikalla Horn (10) Merthen (13), nykyisten Nunnankadun ja Itäisen Rantakadun risteyksessä Källaren (14), nykyisten Rettigin palatsin pihamaan ja Itäisen Rantakadun kohdalla Forsteen (15), nykyisten Rettigin palatsin pihamaan ja Itäisen Rantakadun kohdalla Såger (17), Rettigin palatsin nykyisellä pihamaalla Grass (18), nykyisen Rettigin palatsin kohdalla Schultz (19), nykyisten Rettigin palatsin ja Itäisen Rantakadun kohdalla Festing (20), nykyisten Rettigin palatsin puutarhan ja Itäisen Rantakadun kohdalla Ranck (21/25), nykyisten Rettigin palatsin ja Nunnankadun alueella Miltopaeus (24), nykyisten Nunnankadun ja Hämeenkadun risteyksessä Rosskamp (26) Sveder (27), Rettigin palatsin nykyisellä etupihalla Kask (28), nykyisten Rettigin palatsin puutarhan ja Hämeenkadun kohdalla Hurri (34), nykyisten Runeberginpuiston ja Itäisen Rantakadun kohdalla Kåkenhus (36), nykyisten Rettiginrinteen ja Itäisen Rantakadun risteyksessä, Kirjastosillan vieressä Busch (112) Knubbert (126)
Lähteet
Luokka:Turun keskiaika