pienoiskuva|Sotasairaalan muistolaatta Törnävän entisellä piirimielisairaalalla. 29. sotasairaala (29.SotaS) toimi Seinäjoella talvi- ja jatkosodan aikana.
A-osastot ja sairaalat oli tarkoitettu kirurgisille potilaille, joiden hoitoon tarvittiin leikkaussalia, röntgeniä ja laboratoriota. B-osastoilla hoidettiin lievemmin haavoittuneita ja järjestettiin kirurgisten potilaiden kuntoutus. Lisäksi siellä hoidettiin sisätautien potilaita ja tartuntatauteja sairastavia.
Talvisota Talvisodan aikana 29. sotasairaala toimi psyykkisesti sairastuneiden sotilaiden hoitopaikkana. Sotasairaalassa hoidettiin myös esimerkiksi raajoihin haavoittuneita ja paleltumia saaneita sotilaita. Suomen Punainen Risti oli perustanut 1920-luvun lopulla sairaanhoitajareservin, johon liittyminen oli vapaaehtoista. Reserviin kuului koulutuksen saaneita sairaanhoitajia. Sodan aikana he työskentelivät esimerkiksi sotasairaaloissa. Sotasairaalassa työskenteli myös lottia, jotka olivat käyneet lääkintälottakurssin. Sairasjunat toivat haavoittuneita sotilaita rintamalta. Junan saavuttua tehtiin töitä yhtäjaksoisesti kunnes vimeinenkin haavoittunut oli pesty ja saatu omaan vuoteseen.
Jatkosota Kesäkussa 1941 liikekannallepanon yhteydessä Törnävän sairaalaan perustettiin 29. sotasairaalan 112 potilaspaikkaa psykiatrisille potilaille. Potilaspaikkojen määrä oli liian pieni ja toimintaa laajennettiin siviilipotilaiden hoitoon varattuihin tiloihin, joka aiheutti tilan ahtautta.
+Jatkosodan aikana 29. Sotasairaalan jaossairaaloita olivat (31.7.1942 asti):JaossairaalaSijaintiKuvaSairaansijatPiirimielisairaala, Seinäjoki pienoiskuva 112 psykiatrian sairaansijaa
29. sotasairaalan toiminta määrättiin 24. heinäkuuta 1942 päämajan lääkintäosaston antamalla määräyksellä lopetettavaksi. 29. sotasairaalan väliaikainen lopettaminen peruutettiin 21.marraskuuta 1942 annetulla uudella määräyksellä ja samalla määrättiin perustettavaksi seuraavat jaossairaalat. Muut sairaansijat jäivät muiden potilaiden käyttöön:
+Jatkosodan aikana 29. Sotasairaalan jaossairaaloita olivat (23.11.1942 alkaen):JaossairaalaSijaintiKuvaSairaansijatILääninsairaala, Seinäjokipienoiskuva 100 A-kirurgista sairaansijaaIITörnävän kartano, Seinäjokipienoiskuva 100 sisätautista sairaansijaaIIIMarttilan kansakoulu, Seinäjokipienoiskuva 200 B-kirurgista sairaansijaa esikuntaIVPiirimielisairaala, Seinäjoki 150 iho- ja veneeristä sairaansijaa Päällikkölääkärinä toimi lääkintäeverstiluutnantti M.I Kantele. Talouspäällikkönä toimi pankinjohtaja, vääpeli Yrjö Tamminen. Ylihoitajana toimivat Annikki Varesmaa, Doris Jalo ja Siiri Kilpiä. Lääkäreiden lisäksi sairaalassa työskenteli myös pappeja sekä sairaala-apteekin toiminnasta vastasi apteekkari. Jatkosodan aikana Suomen Punainen Risti perusti apusisarjärjestön, jonka jäsenet työskentelivät sairaanhoitajien apuna.
Lähteet
Luokka:Talvisota Luokka:Jatkosota Luokka:Seinäjoen sairaalat Luokka:Seinäjoen historia