Kaija Keränen (eli 1700-luvulla) oli kainuulainen piika, josta kertova kansantarina on levinnyt laajalle Kainuussa, Kuusamossa ja Pohjois-Karjalassa. Kauniin Kaijan tarina luokitellaan vainolaistarinaksi, ja se on säilynyt kansanperinteessä 1900-luvulle asti. Tarina on toiminut inspiraationa useille taiteilijoille, tunnetuimpana Juhani Aholle romaanissaan Juha.
Tarina
Kansantarinan mukaan Kaunis Kaija tuli piiaksi Askanmäen taloon Puolangalla 1700-luvulla. Talon nuori isäntä Antti rakastui Kaijaan ja otti hänet vaimokseen, vaikka naapuritalon Marketta oli jo odottanut pääsevänsä Askanmäen emännäksi. Kaijan ja Antin avioliitto ei kuitenkaan ollut onnellinen.
Tarinan kulusta on olemassa kaksi versiota. Toisen mukaan itäinen kauppias, shemeikka, ryösti Kaijan mukaansa Karjalaan. Toisen version mukaan tyytymätön Kaija lähti vapaaehtoisesti kauppiaan matkaan. Myöhemmin Kaija palasi Puolangalle, mutta silloin Antti oli jo naimisissa Marketan kanssa.
Paikallisen historiantutkijan Mikko Moilasen tutkimukset ovat tarkentaneet tarinan yksityiskohtia ja historiallista taustaa.
Vaikutus kulttuuriin
Kauniin Kaijan tarina on innoittanut useita taiteilijoita:
Juhani Aho käytti tarinaa pohjana romaanissaan Juha (1911) Aarre Merikanto sävelsi tarinan pohjalta oopperan Juha Toivo Särkkä ohjasi ja käsikirjoitti elokuvan Juha (1937) Näytelmä Kaunis-Kaija esitettiin Askanmäen pihapiirissä jo 1980-luvulla Kirjailija Raija Oranen kirjoitti tarinan pohjalta näytelmän Pala purppuraa eli Kauniin Kaijan balladi
Askanmäellä on järjestetty kesäteatteriesityksiä Kauniin Kaijan tarinasta. Nämä esitykset ovat toimineet osana paikallista kulttuuriperintöä ja matkailun edistämistä. Askanmäen pihapiiri, johon tapahtumat sijoittuvat, on ollut olemassa 1500-luvulta lähtien.
Askanmäen kylässä valmistetaan myös Kaija-nukkeja ja "Kauniin Kaijan lakkaviiniä" tarinan muistoksi.
Lähteet
Luokka:Kainuun historia Luokka:Puolanka Luokka:1700-luvulla syntyneet Luokka:1700-luvulla kuolleet