Sukupuolen performatiivisuus on sukupuolentutkimuksen ja queer-teorian käsite, jonka mukaan sukupuoli on toimintaa ja toistoa pikemminkin kuin sisäsyntyinen ominaisuus. Käsitteen kehittäjä on yhdysvaltalainen filosofi Judith Butler, joka esittää, että sukupuoliroolien toteuttaminen on eräänlaista esittämistä ja performanssia, joka on normatiivisen heteroseksuaalisuuden määräämää.
Teorian pääpiirteet
Butler kyseenalaistaa käsityksen, jonka mukaan tietyt sukupuolittuneet käyttäytymismallit olisivat luonnollisia. Hänen mukaansa sukupuoli ei ole biologinen tosiasia vaan sosiaalinen konstruktio. Butler määrittelee sukupuolen "ruumiin toistuvaksi tyylittelyksi, sarjaksi toistuvia tekoja jäykässä sääntelykehyksessä, jotka ajan myötä jähmettyvät luomaan vaikutelman substanssista".
Butlerin teoriassa performatiivisuus eroaa performanssista. Performanssi olettaa, että on olemassa valmiiksi toimija tai "minä", joka suorittaa esityksen. Performatiivisuus puolestaan kyseenalaistaa tämän ajatuksen ja esittää, että toimija tai "minä" ei ole olemassa ennen tekoja, vaan muodostuu vasta niiden kautta ja niiden seurauksena. Butler on saanut vaikutteita J. L. Austinin puheaktiteoriasta ja Jacques Derridan dekonstruktiosta. Näiden teorioiden mukaan kieli ei ainoastaan kuvaa todellisuutta vaan myös tuottaa sen samoin kieli ja diskurssi "tekevät" sukupuolen.
Butler myös kyseenalaistaa perinteisen feministisen erottelun biologisen sukupuolen (sex) ja sosiaalisen sukupuolen (gender) välillä. Hänen mukaansa myös biologinen sukupuoli on kulttuurinen normi, joka materialisoituu ajan myötä pakottavien normien toiston kautta.
Butler käsittelee dragia esimerkkinä sukupuolen performatiivisesta luonteesta. Hänen mukaansa drag-esitykset paljastavat sukupuolen jäljittelevän rakenteen sekä sen satunnaisuuden. Sukupuoli on "strategia", jonka päämääränä on kulttuurinen selviytyminen, sillä yhteiskunta rankaisee niitä, jotka eivät "tee" sukupuoltaan oikein. Butler kuitenkin huomauttaa, että kaikki parodia ei ole kumouksellista. Esimerkiksi elokuvat kuten Tootsie vahvistavat olemassa olevia sukupuolierotteluja pikemmin kuin haastavat niitä.
Butlerin teorian mukaan sukupuolen ja identiteetin kriittinen tarkastelu ja purkaminen ei tarkoita poliittisen keskustelun hylkäämistä. Päinvastoin, tämä tarkastelu osoittaa, että käsitteet joilla identiteetistä puhutaan kuten "mies" ja "nainen" ovat itsessään poliittisia ja vallan tuottamia. Butler esittää, että muutoksen ja vastustuksen on tapahduttava nykyisen kielen ja kulttuurin sisällä, koska emme voi astua kielen ja kulttuurin ulkopuolelle. On käytettävä olemassa olevia käsitteitä uusilla, haastavilla tavoilla.
Katso myös Jälkistrukturalismi – kielellisiä rakenteita kriittisesti tarkasteleva filosofinen suuntaus
Lähteet
Luokka:Sukupuolentutkimus Luokka:Feministinen teoria