Frans Jaakko Niskala (27. syyskuuta 1885 Oulu – 9. joulukuuta 1947 Kristiinankaupunki) oli suomalainen nahkatehtailija ja Lapualla ja Kristiinankaupungissa toimineen F. Niskalan Nahka-, Remmi- ja Valjastehtaan perustaja.Päivästä päivään. 50 v. täyttää tänään..., Helsingin Sanomat, 27.9.1935, nro 260, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.9.2025Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto - 26_5 Vuosina 1946-1949 kuolleiden henkilöiden hakemistokortit, Nironen, Heikki - Nykänen, Juho, jakso 450: NISKALA FRANS JAAKKO 27.09.1885 Oulu (Kristiinankaupunki); Kansallisarkisto Viitattu 28.9.2025
Niskala meni nahkateollisuusalalle jo 12-vuotiaana ja hän työskenteli aluksi Raumalla 1897–1905 ja 1905–1906 Oulussa. Vuosina 1907–1910 hän toimi työnjohtajana Helsingissä. Vuonna 1910 Niskala siirtyi Lapualle nahkatehtaan työnjohtajaksi. Vuonna 1912 hän perusti Lapualle oman satulasepän- ja verhoilijanliikkeen, joka toimi aluksi käsityöliikkeenä, mutta laajeni sitten teollisuuslaitokseksi. Vuonna 1919 perustettiin liikkeen yhteyteen nahkatehdas ja toiminimeksi tuli F. Niskala, Nahka-, Remmi- ja Valjastehdas. Myöhemmin liikkeen toiminta jatkui Niskalan laukkutehtaan nimellö Kristiinankaupungissa. Nahkatehdas oli Kristiinankaupungin merkittävä työnantaja. Tehtaan toiminta päättyi vuonna 1976 ja nykyisin tehtaan tiloissa toimii Kristiinankaupungin Kulttuuritalo DUX. Frans Niskala oli Lapuan kunnanvaltuuston jäsenenä vuodesta 1926.Carlsro museum's Post 12.8. (Facebook)
Niskalan Nahka-, Remmi- ja Valjastehtaan vanha puoli tuhoutui Lapualla koneineen ja varastoineen tulipalossa 26. toukokuuta 1937 ja liike asetettiin konkurssiin heinäkuussa 1937. Niskala muutti Lapualta Kristiinankaupunkiin vuonna 1937. Tammikuussa 1939 hän teki itsemurhayrityksen ampumalla itseään browningpistoolilla oikean korvansa taakse. Hänet vietiin sairaalaan, jossa tehtiin leikkaus. Niskalalle oli toukokuussa 1938 määrätty Lapuan käräjillä 8 kuukauden kuritushuonetuomio konkurssirikoksesta, josta hovioikeus oli sittemmin jo antanut päätöksensä. Kun Niskala ei ollut valittanut korkeimpaan oikeuteen, olisi hänen pitänyt mennä kärsimään rangaistuksensa ja hänen oli tarkoitus käydä Kristiinankaupungin pormestarin luona klo 17 aikaan allekirjoittamassa kirjallinen sitoumus, että hän suosiolla lähtee vankilaan. Niskala kuoli sydänkohtaukseen 9. joulukuuta 1947 Kristiinankaupungissa kun hänen tontillaan sijanneessa polkupyöräkorjauspajassa syttyi tulipalo, joka tuhosi korjaamorakennuksen. Lähellä sijainnut asuinrakennus syttyi myös tuleen ja sen ullakko sekä vesikatto turmeltuivat. Tontilla sijainnut kivirakennus, jossa laukkutehdas toimi säilyi vaurioitta.Tuhoisa tulipalo eilen Lapualla. Niskalan remmi- ja valjastehtaan n.s. vanha puoli paloi koneineen ja varastoineen. Vahingot yli 300,OOO mk, Lakeus, 27.5.1937, nro 118, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.9.2025Kokouksia, Vaasa, 27.6.1937, nro 168, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.9.2025 Niskalan konkurssijutussa annettiin eilen päätös Lapuan käräjillä. Teht. Niskala tuomittiin 8 kk. kuritushuoneeseen, Ilkka, 11.5.1938, nro 125, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.9.2025Itsemurhayritys Kristiinassa, Raahen Seutu, 12.1.1939, nro 4, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.9.2025Pyöräkorjaamo tuhoutui tulipalossa - omistaja sai sydänhalvauksen, Sisämaa-Laatokka, 11.12.1947, nro 282, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.9.2025 Miljoneldsvåda i Kristinestad, Jakobstads Tidning, 10.12.1947, nro 284, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.9.2025
Lähteet
Kirjallisuutta Heikki S. Ristimäki : Lapuan nahkateollisuutta vuosisadan verran. Nahkateollisuuden historiaa Lapualla 1900-luvulla. Lapuan Joulu 2013, ss. 40-41
Aiheesta muualla F. Niskalan Nahka-, Remmi- ja Valjastehtaan digitoituja hinnastoja Kansalliskirjastossa
Luokka:Suomalaiset yrittäjät Luokka:Lapuan kaupunginvaltuutetut Luokka:Vuonna 1885 syntyneet Luokka:Vuonna 1947 kuolleet