Islannissa järjestettiin kansanäänestys Euroopan unionin jäsenyysneuvottelujen uudelleen aloittamisesta 29. elokuuta 2026. Islanti haki EU:n jäsenyyttä vuonna 2009, mutta jäsenyysneuvottelut keskeytyivät vuonna 2013.
Tausta Islanti on ollut Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) jäsen vuodesta 1970 ja osa Euroopan talousaluetta (ETA) vuodesta 1994 lähtien. ETA-jäsenyys mahdollistaa Islannin osallistumisen EU:n sisämarkkinoille, minkä lisäksi Islanti on osallistunut moniin EU-ohjelmiin. Islanti haki unionin jäsenyyttä vuonna 2009, jolloin tarkoituksena oli saavuttaa euron käyttöönoton myötä vakaampi valuuttapolitiikka. Jäsenyysneuvottelut aloitettiin kesällä 2010, mutta ne keskeytettiin vuoden 2013 parlamenttivaalien jälkeen. Tuolloin päätettiin, että neuvotteluja voitaisiin jatkaa, mikäli siihen saadaan kansanäänestyksessä enemmistön tuki. Jäsenyysneuvottelun aikana yhteensä 35 yksittäisestä neuvotteluluvusta 11 saatiin alustavaan päätökseen.
Vuoden 2024 parlamenttivaalien jälkeen muodostetussa Kristrún Frostadóttirin johtamassa kolmen puolueen hallituksessa kaksi puoluetta ovat EU-myönteisiä. Tästä huolimatta EU-kansanäänestys ei ollut kovinkaan näkyvä vaaliteema vuonna 2024.
Merkittäviä tekijöitä jäsenyyskeskustelun kiihtymiseen ovat olleet muun muassa Donald Trumpin Grönlantiin kohdistuvat uhkaukset sekä elintasokustannusten nousu. Trumpin nimittämä Yhdysvaltain Islannin-suurlähettiläs Billy Long on myös vitsaillut siitä, että Grönlannin lisäksi Islantikin voitaisiin liittää osaksi Yhdysvaltoja.
Frostadóttirin hallitus teki maaliskuussa 2026 virallisen aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä elokuussa. Pääministeri Kristrún Frostadóttir sanoi, että mikäli islantilaiset äänestävät jäsenyysneuvottelujen jatkamisen puolesta, neuvottelut voitaisiin aloittaa uudestaan jo kuluvan vuoden lopulla. Toukokuun lopulla Allting hyväksyi kansanäänestyksen järjestämisen 29. elokuuta 2026. Päätös hyväksyttiin äänin 34–8, minkä lisäksi 14 äänesti tyhjää ja 7 oli poissa.
Kysymys ja kampanjointi Kansanäänestyksessä äänestäjille on tarkoitus esittää seuraava kysymys, johon heidän pitää vastata joko kyllä tai ei:Á Ísland að hefja á ný aðildarviðræður við Evrópusambandið? ()Mikäli kansanäänestyksessä enemmistö äänestää kyllä ja Islannin ja EU:n väliset jäsenyysneuvottelut onnistuvat, on neuvotellun liittymissopimuksen hyväksymisestä tarkoitus järjestää erillinen kansanäänestys ennen mahdollista EU:n jäseneksi liittymistä.
Äänestyspäivänä osapuolten katsottiin olevan lähes tasoissa (ei-puolella niukka enemmistö). Keskeinen teema kansanäänestyksessä on kalatalous, joka on merkittävä osa Islannin taloutta. EU:n uskotaan olevan valmis joustamaan kalastussäännöksistään Islannin potentiaalisessa liittymissopimuksessa.
Puolueiden kantoja RyhmittymäPuolueKantaLähdeHallitusSosiaalidemokraatitpuolestaReformipuoluepuolestaKansanpuoluevastaanOppositioItsenäisyyspuoluevastaanKeskustapuoluevastaanEdistyspuoluevastaanPienpuolueetSosialistitvastaanPiraattipuolueei kantaaVihervasemmistovastaan
Tulokset VaihtoehtoÄänetOsuus (%)Kyllä105 33947,16Ei118 04052,84Hyväksyttyjä ääniä223 379Hylättyjä ääniä755Tyhjiä ääniä897Yhteensä225 031Äänioikeutettuja272 690Lähde:
Vaalipiireittäin VaalipiiriKylläEiÄänet%Äänet%Reykjavíkurkjördæmi norður 22 22657,516 44842,5Reykjavíkurkjördæmi suður20 73854,517 31745,5Suðvesturkjördæmi31 78047,035 90353,0Norðvesturkjördæmi7 06037,111 95362,9Norðausturkjördæmi10 02238,815 82261,2Suðurkjördæmi13 47339,520 59760,5Yhteensä105 33947,2118 04052,8Lähde:
Katso myös Islannin ja Euroopan unionin suhteet
Lähteet
Luokka:Vuoden 2026 politiikka Luokka:Kansanäänestykset Euroopan unionista EU-kansanäänestys