pienoiskuva|Kangashupulla varustettuja kartusseja Maria Christina Bruhn (1732 – 21. lokakuuta 1808) oli ruotsalainen keksijä.
Bruhn syntyi kirjanpitäjä Johan Bruhnin kolmesta lapsesta vanhimpana. Isä kuoli Bruhnin ollessa kymmenvuotias, minkä jälkeen äiti Inga Catharina Behm sai kauppakollegiolta luvan perustaa pienen tapettitehtaan, jonka Bruhn peri äidin kuollessa vuonna 1751. Samalla 19-vuotias Bruhn sai vastuun nuoremmista sisaristaan. Sisaruksista keskimmäinen, Ingrid, meni vuonna 1766 naimisiin Hieronymus von der Burgin kanssa, joka oli Carl von Linnén oppilas. Sitä kautta myös Bruhn pääsi verkostoitumaan Tukholman oppineisiin piireihin.
Vuonna 1773 kuningas Kustaa III julisti kilpailun parempien kartussien kehittämiseksi. Bruhn ryhtyi ideoimaan tykistöprofessorien Nils Lindblomin ja Pehr Lehnbergin avustuksella. Maaliskuussa 1774 hän pääsi esittelemään keksintönsä Kuninkaalliselle tiedeakatemialle. Siellä Lindblom ja Lehnberg tutkivat kartussit ja kehottivat koeampumaan niitä. Näin tehtiin samana syksynä, ja tulokset olivat lupaavia. Lopulta kuitenkin sekä hänen että tärkeimmän haastajan, Reinhold von Anrepin, kartussit hylättiin. Bruhnin kohdalla ongelma oli, että kartussista jäi tykkiin epäpuhtauksia.
Bruhn jatkokehitteli kartussejaan lisäämällä niiden päähän kangaspalan, eräänlaisen hupun. Hän toimitti niitä omatoimisesti kadettien ampumaharjoituksiin vuonna 1780, ja ne osoittautuivat toimiviksi. Harjoituksissa mukana ollut majuri Per Gustaf Wagenfelt onnistui kuitenkin varastamaan keksinnön ja vastaanotti seuraavana vuonna 500 riikintaalerin palkkion kuninkaalta. Bruhn teki valituksen majesteetille, joka määräsi asiasta tutkinnan. Vuonna 1786 sotakollegio päätti, että palkkio kuului Bruhnille. Sen turvin hän sulki tapettitehtaansa ja jäi eläkkeelle.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ruotsalaiset keksijät Luokka:Vuonna 1732 syntyneet Luokka:Vuonna 1808 kuolleet