Amerikkalainen yö (; , ”päivä yönä”) viittaa elokuvan kohtaukseen, joka on kuvattu päivällä, mutta pyrkii antamaan katsojalle vaikutelman yöstä.
Mustavalkoelokuvissa yön vaikutelma pyrittiin luomaan asettamalla objektiivin eteen punainen suodatin, joka teki sinisestä taivaasta mustan, ja samanaikaisesti alivalottamalla kuvaa. Onnistunut lopputulos edellytti pilvetöntä taivasta.
Värielokuvissa sama temppu ei enää toiminut, sillä kuvan punaiseksi värjäävää suodatinta ei voinut käyttää, ja alivalotetussakin värikuvassa toistuvat edelleen ne päivänvalon värisävyt, jotka olisivat oikeassa yössä näyttäneet sinisemmiltä (Purkinje-ilmiö). Toisenlaisia suodattimia käyttämällä väreistä saatiin sinisempiä, mutta näin luotuja värejä oli edelleen korjattava esimerkiksi valaistuksen keinoilla.
Katsoja pystyy havaitsemaan ”amerikkalaisen yön” tuottaman vaikutelman keinotekoiseksi, mutta lopputuloksen uskottavuus riippuu suurelta osin asiayhteydestä, johon vaikuttavat elokuvan muut osatekijät.
Esimerkkejä Elokuvan Andromeda uhkaa (1971) alkukohtaus tapahtuu yöllä autiomaassa. Koko autiomaa oli kuitenkin liian suuri valaistavaksi keinovaloilla, joten kohtaus kuvattiin päivällä day for night -tekniikalla. Kuvatusta filmistä tuotettiin mustavalkoinen filmikopio, joka yhdistettiin alkuperäisen filmin kanssa niin, että mustavalkoisen kopion tummimmat kohdat kalvensivat alkuperäisen filmin voimakkaimpia värejä. Koska autiomaan maisemassa vain taivaan sininen oli voimakas väri, filmillä taivaan alue tummui lähes mustaksi. Näin luotua yöefektiä pidettiin erinomaisen onnistuneena.
Mad Max: Fury Road -elokuvan (2015) tyylitellyt yökohtaukset kuvattiin kirkkaassa auringonpaisteessa. Kuvaa ylivalotettiin kahden aukkoarvon verran, jotta kuvan hämärien alueiden yksityiskohdat saataisiin talteen. Myöhemmin jälkikäsittelyvaiheessa kuvaa tummennettiin, sen jokaista kohtaa muokattiin suuritöisillä hienosäädöillä ja lisäksi kuva värjättiin siniseksi. Kuvan taivas vaihdettiin kokonaan toisesta kuvasta otettuun taivaaseen.
Ad Astra -elokuvaa (2019) varten kuvaaja Hoyte van Hoytema pyrki saamaan aikaan sellaisen vaikutelman, että elokuva oli kuvattu Kuun kamaralla. Hän yhdisti 35 mm filmiä käyttävän elokuvakameran kuvan muunnellun digitaalisen infrapunakameran kuvaan niin, että infrapunakuva tummensi päivällä kuvattua taivasta.
Vieraillessaan Agua Dulcen autiomaassa Nope-elokuvan (2022) kuvauspaikalla Van Hoytema alkoi epäilllä, ettei autiomaan pimeyden ja tähtitaivaan äärettömyyden tuntua voisi ollenkaan tallentaa elokuvaan. Hän rakennutti monimutkaisen laitteiston, jolla 65 mm digitaalinen infrapunakamera ja Panavisionin 65 mm filmikamera sovitettiin yhteen ja kohdistettiin samaan kohteeseen prisman avulla. Infrapunakamera tallensi kuvan, joka vastasi sitä, kuinka ihmisen silmä reagoi pimeyteen. Hoyteman mukaan päivällä kuvattu infrapunakuva tuottaa samanlaisen suhteen valoisan ja pimeän välillä kuin ihmisen silmät yöllä. Infrapunakameran kuva on kuitenkin mustavalkoinen. Siksi samaan aikaan kuvattiin toisella kameralla. Filmikamera tallensi värit ja filmille ominaisen rakeisuuden. Nämä kuvat yhdistettiin jälkeenpäin tavalla, joka muistutti Van Hoyteman kokemusta autiomaassa. https://amplify.nabshow.com/articles/create-what-did-i-just-see-the-cinematography-of-nope/
Lähteet
Luokka:Elokuvatekniikka Luokka:Elokuvaan liittyvät käsitteet