thumb|Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä. Sen pinta-ala on noin 24 480 000 neliökilometriä ja asukasluku yli 530 miljoonaa. Se on Aasian ja Afrikan jälkeen kolmanneksi suurin manner pinta-alaltaan ja Aasian, Afrikan ja Euroopan jälkeen neljänneksi suurin väkiluvultaan. Pohjois-Amerikassa on yhteensä 38 maata.
Mantereella on kolme suurta valtiota: Kanada, Meksiko ja Yhdysvallat, jotka käsittävät suurimman osan Pohjois-Amerikkaa. Näiden lisäksi myös Keski-Amerikan ja Karibian katsotaan yleensä olevan osa Pohjois-Amerikkaa. Myös Tanskalle kuuluva Grönlanti kuuluu maantieteellisesti Pohjois-Amerikkaan.
Maantiede
Pohjois-Amerikan pinta-ala on noin 24 240 000 neliökilometriä.
Maanosan hallitseva vuorijono on Kordillieerit, joka ulottuu mantereen länsiosan läpi Alaskasta Keski-Amerikan kannakselle. Kordillieerit on nuori poimuvuoristo, joka kohosi Amerikan- ja Tyynenmenrenlaattojen kohdatessa. Kalliovuorilla ovat Pohjois-Amerikan korkeimmat vuoret, jotka yltävät yli neljän kilometrin korkeuteen. Yhdysvaltain itärannikon Appalakit on vanhempi vuoristo, ja se kohoaa korkeimmillaan kahteen kilometriin. Mantereen sisäosa koostuu tasangoista ja alangoista. Keski-Amerikan vuoret ovat usein teräviä, ja etenkin Méxicon eteläpuolella ja Karibialla on useita aktiivisia tulivuoria. Maanosan korkein kohta on Denali Alaskassa (6 194 m) ja matalin Badwaterissa Kuolemanlaaksossa (−86 m).
Pohjois-Amerikan merkittävimpiä jokia ovat Missouri, Mississippi, Rio Grande ja Saint Lawrence. Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla sijaitsevat Suuret järvet, joista suurimpana Yläjärvi; myös Kanadassa on suuria järviä, kuten Iso Karhujärvi. Yhdysvaltain länsiosissa vuorijonojen välissä on aavikoita, suljettuja altaita ja suolajärviä. Maanosan tunnetuin vesiputous on Niagara Yhdysvaltojen ja Kanadan rajalla.
Ilmasto ja kasvillisuus Pohjois-Amerikan ilmasto vaihtelee alueittain. Suurin osa mannerta on kosteaa, lukuun ottamatta Lounais-Yhdysvaltojen kuivaa vyöhykettä, Kalliovuorten altaita ja Koillis-Meksikoa. Tornadoja ilmenee laajalla alueella Keski-Yhdysvalloissa, ja mantereen eteläosiin kulkeutuu Karibianmereltä usein hurrikaaneja. Keski-Amerikka sijaitsee tropiikissa. Alavilla alueilla ilmasto on kuumaa ja kosteaa, korkeammilla alueilla lauhkeaa.
Lehtipuut viihtyvät hyvin Yhdysvaltain lauhkeissa itäosissa, Kaliforniassa kasvaa nahkealehtistä kasvillisuutta, ja Tyynenmeren rannikolla menestyvät kookkaat puulajit, kuten jättiläispunapuu. Subboreaalisella alueella kasvaa subboreaalista metsää. Mantereen keskiosia peittää preeria. Pohjoisessa subboreaalisen vyöhykkeen pohjoispuolella Kanadassa ja Alaskassa on tundrakasvillisuutta. Metsissä elää muun muassa hirviä, musta- ja harmaakarhuja, ilveksiä ja majavia sekä erilaisia kauriita. Keski-Amerikan kasvillisuus vaihtelee kosteiden alueiden metsistä kuivien alueiden pensaskasvillisuuteen.
Historia Esihistoria
Pohjois-Amerikan ensimmäisten asukkaiden uskotaan olleen muinaisia aasialaisia kansoja, jotka siirtyivät Siperiasta Pohjois-Amerikkaan maanosan viimeisen jäätiköitymisvaiheen, Wisconsin-jääkauden aikana. He olivat nykyisten intiaanien esivanhempia. Nykyisten eskimoiden edeltäjät, paleoeskimot, saapuivat mantereelle myöhemmin.
Eurooppalaisten saapuminen Ensimmäinen eurooppalaisten yritys asuttaa Uusi maailma tapahtui noin vuonna 1000 jaa., kun viikingit purjehtivat Britteinsaarilta Grönlantiin ja perustivat sinne siirtokunnan. Sieltä he jatkoivat eteenpäin Labradoriin, Baffininsaarelle ja lopulta Newfoundlandiin, minne perustettiin Vinland-niminen siirtokunta. Jostain tuntemattomasta syystä Vinland kuitenkin hylättiin vain muutaman vuoden jälkeen. Vaikka viikingit eivät ikinä palanneet Pohjois-Amerikkaan, muut eurooppalaiset kuulivat heidän saavutuksistaan. Tarinat "Uuden maailman" löytämisestä ehkä herättivät uteliaisuutta eurooppalaisissa, mutta heillä ei ollut kiinnostusta tai resursseja lähteä sinne.
Ensimmäisen kerran viikinkien jälkeen Pohjois-Amerikan saavuttivat espanjalaiset, jotka nousivat vuonna 1565 maihin nykyisen Floridan St. Augustinen alueella. Samalla kun intiaanit vastustivat eurooppalaisia pyrkimyksiä kerätä maata ja valtaa tänä aikana, he joutuivat taistelemaan uusia sairauksia vastaan, jotka olivat levinneet alueelle eurooppalaisten ja Afrikasta tuotujen orjien mukana ja joille heillä ei ollut vastustuskykyä.
Renessanssi, uudet kauppareitit ja uskonpuhdistus Vuosina 1000–1650 tapahtui Euroopassa toisiinsa liittyviä kehityskulkuja, jotka antoivat Amerikan tutkimiselle ja myöhemmälle asuttamiselle sysäyksen. Niitä kehityskulkuja olivat protestanttinen uskonpuhdistus ja sen jälkeen tullut katolinen vastauskonpuhdistus, pienten valtioiden yhdistäminen suuremmiksi, renessanssi, uusi teknologia merenkulussa ja laivanrakennuksessa.
Väestö ja kulttuuri Väestö Pohjois-Amerikassa asui vuonna 2000 noin 462 miljoonaa ihmistä, joka on kahdeksan prosenttia koko maailman väestöstä. Suurin väestöryhmä ovat eurooppalaisten uudisasukkaiden jälkeläiset, jotka ovat enemmistönä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja joissakin Keski-Amerikan maissa. Afrikasta tuotujen orjien jälkeläisiä on määrällisesti eniten Yhdysvalloissa ja suhteellisesti enemmistönä Belizessä ja joillain Karibian saarilla, kuten Haitilla. Maanosan alkuperäisasukkaita ovat intiaanit ja eskimot. Intiaaneja asuu suhteellisesti eniten Meksikossa ja muualla Väli-Amerikassa. Karibian intiaanit ovat jo kadonneet.
Kielet Pohjois-Amerikan puhutuimmat kielet ovat englanti ja espanja. Jonkin verran puhutaan myös ranskaa ja hollantia sekä alkuperäisväestön eri intiaanikieliä. Maanosan pohjoisosissa puhutaan lisäksi eskimokieliä.
Uskonnot Kristinusko on Pohjois-Amerikan suurin uskonto. Englanninkielisistä kristityistä suurin osa on protestantteja, ja espanjan- ja ranskankielisistä roomalaiskatolisia. Osa eurooppalaisperäisestä väestöstä on idän ortodokseja tai juutalaisia. Inuiteilla on omat perinteiset šamaaniuskontonsa, haitilaisilla afrikkalaisperäinen voodoo ja kuubalaisilla santeria.
Maat ja alueet Itsenäiset valtiot Maa tai alue Pinta-ala(km²) Asukasluku(arvio 7/2005) Väestötiheys(as./km²) Pääkaupunki Valtiomuoto Viralliset kielet ValuuttaPohjois-Amerikka Kanada 9 984 670 32 805 041 3,3 Ottawa perustuslaillinen monarkiaranska, englantiKanadan dollari MeksikoFyysiseltä maantieteeltään Meksikon kaakkoisosan katsotaan kuuluvan Keski-Amerikkaan. Poliittisessa maantieteessä Meksikoa ei kuitenkaan pidetä Keski-Amerikkaan kuuluvana. 1 972 550 106 202 903 53,8 MéxicoliittotasavaltaespanjaMeksikon peso 20px Yhdysvallat 9 826 630 308 651 528 31,4 Washingtonliittovaltioenglanti (de facto)Yhdysvaltain dollariKaribianmaat Antigua ja Barbuda 443 68 722 155,1 St. John’sparlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkiaenglantiItä-Karibian dollari Saint Vincent ja Grenadiinit 389 117 534 302,1 Kingstownparlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkiaenglantiItä-Karibian dollari 20px Trinidad ja Tobago 5 128 1 088 644 212,3 Port of SpaintasavaltaenglantiTrinidadin ja Tobagon dollari Jamaika 10 991 2 731 832 248,6 Kingstonparlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkiaenglantiJamaikan dollari Kuuba 110 860 11 346 670 102,4 HavannatasavaltaespanjaKuuban peso, Kuuban vaihdettava peso 261 38 958 149,3 Basseterreparlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkiaenglantiItä-Karibian dollari Saint Lucia 616 166 312 270,0 Castriesparlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkiaenglantiItä-Karibian dollari Bahama 13 940 301 790 21,6 Nassauparlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkiaenglantiBahaman dollari Barbados 431 279 254 647,9 Bridgetownparlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkiaenglantiBarbadoksen dollari 20px Dominica 754 69 029 91,6 RoseautasavaltaenglantiItä-Karibian dollari Dominikaaninen tasavalta 48 730 8 950 034 183,7 Santo DomingotasavaltaespanjaDominikaanisen tasavallan peso Grenada 344 89 502 260,2 St. George’sparlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkiaenglantiItä-Karibian dollari Haiti 27 750 8 121 622 292,7 Port-au-Princetasavaltaranska, haitin kreoliHaitin gourdeKeski-Amerikka Belize 22 966 279 457 12,2 Belmopanperustuslaillinen monarkia, parlamentaarinen demokratiaenglanti Belizen dollari Costa Rica 51 100 4 016 173 78,6 San JosétasavaltaespanjaCosta Rican colón El Salvador 21 040 6 704 932 318,7 San SalvadortasavaltaespanjaYhdysvaltain dollari Guatemala 108 890 14 655 189 134,6 Guatemalatasavaltaespanjaquetzal Honduras 112 090 6 975 204 62,2 TegucigalpatasavaltaespanjaHondurasin lempira 20px Nicaragua 129 494 5 465 100 42,2 Managuatasavaltaespanjacórdoba PanamaPanama sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Pohjois-Amerikassa. Panaman kannaksen itäinen osa Panamasta kuuluu Etelä-Amerikkaan. 75 420 3 360 474 38 / km² Panama tasavaltaespanjaPanaman balboa
Itsehallintoalueet
Valtio Pinta-ala (km²) Asukasluku Asukastiheys (km²) Pääkaupunki Emämaa 20px|border Bermuda 53 65 365 1 233,3 Hamilton 20px|border Anguilla 102 13 254 129,9 The Valley 288 14 006 246,3 Kralendijk 20px|border Aruba 193 71 566 370,8 Oranjestad 20px|border Saba 13 1 424 109,5 The Bottom 20px|border Sint Eustatius 21 3 100 147,6 Oranjestad 20px|border Sint Maarten 24 40 917 1 704 Philipsburg 20px|border Brittiläiset Neitsytsaaret 153 22 643 148,0 Road Town 20px|border Caymansaaret 262 44 270 169,0 George Town 20px|border Grönlanti 2 166 086 56 375 0,026 Nuuk 20px|border Guadeloupe 1 780 448 713 252,1 Basse-Terre 20px|border Puerto Rico 9 104 3 916 632 430,2 San Juan20px|border Martinique 1 100 432 900 393,5 Fort-de-France 20px|border Montserrat 102 9 341 91,6 Plymouth, BradesSuuri osa Plymouthista, Montserrat’n de jure -pääkaupungista, tuhoutui Soufrière Hillsin tulivuoren purkauksissa vuodesta 1995 alkaen, ja monia hallituksen toimistoja siirrettiin Bradesiin. Navassa 5 20px|border Turks- ja Caicossaaret 430 20 556 47,8 Cockburn Town 20px|border Yhdysvaltain Neitsytsaaret 352 108 708 308,8 Charlotte Amalie 20px|border Saint-Pierre ja Miquelon 242 7 012 29,0 Saint-Pierre
Lähteet
Aiheesta muualla
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit