thumb|Satelliittikuva Kaukasiasta Kaukasia on alue Aasian ja Euroopan rajalla, Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä. Kaukasia on saanut nimensä Kaukasusvuoristosta. Pohjoisessa alue rajoittuu Manytšin laaksoon ja etelässä Turkkiin ja Iraniin. Alue jakautuu kahteen osaan, Etelä- ja Pohjois-Kaukasiaan. Kaukasiassa virtaavia suuria jokia ovat etelässä Rioni ja Kura, pohjoisessa Kuban ja Terek.
Kaukasian maat ja kansat ovat varsin erilaisia uskonnoiltaan ja kieliltään. Alueella puhutaan yli 40 erilaista kieltä; katso kaukasialaiset kielet.
Alueen valtiot thumb|Kaukasian poliittinen jako 2008 thumb|Kaukasin etnis-kielellinen jako 2009. Etelä-Kaukasia
Armenia Azerbaidžan Nahitševan Vuoristo-Karabah (julistautunut itsenäiseksi, de facto Armenian hallinnassa, ei tunnustettu)
Georgia Adžaria Abhasia (julistautunut itsenäiseksi, de facto Venäjän hallinnassa, itsenäisyys vain neljän YK:n jäsenvaltion tunnustama) Etelä-Ossetia (julistautunut itsenäiseksi, de facto Venäjän hallinnassa, vain neljän YK:n jäsenvaltion tunnustama)
Etelä-Kaukasiassa sijaitsevilla valtioilla on ollut yhteistyösopimuksia Euroopan unionin kanssa.
Pohjois-Kaukasia
Venäjä Adygeia Dagestan Ingušia Kabardi-Balkaria Karatšai-Tšerkessia Pohjois-Ossetia-Alania Tšetšenia
Pohjois-Kaukasiassa islamin uskonnolla on vahva asema. Pohjois-Kaukasian luonto on vuoristojen alapuolella enimmäkseen tammimetsää, alavuoriston alueella enimmäkseen pyökkimetsää ja korkeammalla vuoristossa on havumetsää.
Historia Kaukasian historiaan kuuluvia merkittäviä seikkoja: arabien ja kazakkien väliset sodat. Venäjän keisarikunta laajeni Kaukasiaan 1500-luvulla Osmanien valtakunnan vuosina 1894–1896 ja 1915–1916 tekemät armeenien kansanmurhat, joissa joidenkin arvioiden mukaan jopa 1,5 miljoonaa armeenia tapettiin. Tapaus hiertää edelleen Armenian ja Turkin välejä.
Vuonna 1918 alueelle perustettiin Transkaukasian federaatio, joka kuitenkin nopeasti hajosi jäsenvaltioiden keskinäisten kiistojen vuoksi. Neuvostoliittoon liitettiin 1922 Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, josta vuonna 1936 muodostettiin Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian sosialistiset neuvostotasavallat. Neuvostoliiton hajotessa 1991 Tšetšenia julistautui itsenäiseksi Venäjästä, mutta se liitettiin takaisin Venäjään toisen Tšetšenian sodan jälkeen. Armenia ja Azerbaidžan kiistelevät Vuoristo-Karabahin alueesta, joka on Armenian miehittämä Azerbaidžanin osa, jossa asuu lähinnä armeeneja.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kaukasian kielikartta (proel.org)
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit